Kysely vammaispalveluiden asiakkaille koskien osallisuutta vammaissosiaalityön asiakasprosessissa

Hyvä vammaisalan toimija,

Ohessa kysely vammaispalveluiden asiakkaille koskien osallisuutta vammaissosiaalityön asiakasprosessissa. Kyselyitä on kaksi:

Alle 18-vuotiaille vammaispalveluiden asiakkaille sekä heidän perheilleen:

https://www.webropolsurveys.com/S/C209CB169898860C.par

Kysely täysi-ikäisille vammaispalveluiden asiakkaille:

https://www.webropolsurveys.com/S/EB1461D8E11DE317.par

Kyselyiden tarkoituksena on kartoittaa vammaispalveluiden asiakkaiden ideoita ja toiveita asiakasosallisuuden suhteen. Kyselyt ovat auki syyskuun 2017 loppuun asti.

Toivomme että levitätte tätä kyselyä mahdollisimman laajalle, esim. jakamalla tiedotetta asiakkaillenne, lähettämällä linkkiä yhteistyökumppaneillenne/asiakkaillenne ja jakamalla kyselyiden linkkejä sosiaalisessa mediassanne.

Kysely on osa ESR-rahoitteista Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO)- hanketta, joka toteuttaa sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimintalinjaa (TL5). Kyselyn tarkoituksena on selvittää vammaissosiaalityön asiakkaiden mielipiteitä ja ideoita hankkeen osatoteuttajia laajemmalla asiakaskunnalla. Hankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, THL, Espoon kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Kynnys ry, Invalidiliitto, Eksote sekä Eteva.

Kyselystä ja hankkeesta:

Heli Ronimus,

projektisuunnittelija, Espoo

043 8270726

heli.ronimus@espoo.fi

Nelli Lindroos

kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Rovaniemi

016 3226312

nelli.lindroos@rovaniemi.fi

Annina Heini

suunnittelija Kynnys ry

040 9401399

annina.heini@kynnys.fi

 

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea pyytää huomioimaan vammaisten osallistamisen sote- ja maakuntauudistuksessa

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea pyytää huomioimaan vammaisten osallistamisen sote- ja maakuntauudistuksessa

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea pyytää ihmisoikeuskeskusta ja ihmisoikeusvaltuuskuntaa kiinnittämään huomiota vammaisten henkilöiden osallistamiseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä toimeenpanossa ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin vammaisten ihmisoikeuksien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Ihmisoikeuskeskukselle ja -valtuuskunnalle 20.4. osoitetussa lausunnossa todetaan muun muassa, että vammaisneuvostoille tulisi antaa todellinen toimivalta edistää vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja ettei esimerkiksi pelkkä esteettömyyden edistämisvelvoite ole maakunnissa riittävä tae esteettömyyden toteutumisesta.

Lausunnossa todetaan niin ikään, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lakiesitykset koskettavat suuressa määrin juuri vammaisia ihmisiä.

Vammaisten henkilöiden täysimääräinen ja tehokas osallistuminen on yksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen yleisistä periaatteista. Sopimuksen perusteella kansallisvaltion tulee vammaisia ihmisiä koskevissa asioissa neuvotella tiiviisti vammaisten ihmisten sekä heitä edustavien tahojen kanssa ja osallistaa heitä päätöksentekoprosesseihin.

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea huomauttaa, ettei tämänhetkinen hallituksen esityksestä järjestettävä kuuleminen riittävästi täytä osallistamisen vaatimusta kansallisvaltiolle. Sopimuksen edellyttämä täysimääräinen osallistuminen voisi tapahtua esimerkiksi valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kautta. Komitea esittää huolensa siitä, ettei osallistaminen toteudu riittävästi myöskään maakuntauudistusta valmisteltaessa vaan se on tällä hetkellä lähinnä sattumanvaraista.

 

Linkki alkuperäiseen lausuntoon:

heivammaisten ihmisoikeuskomitea lähetti kirjeen ihmisoikeuskeskukselle ja…

Julkaissut Kalle KT Könkkölä 30. toukokuuta 2017

Tietoa ihmisoikeuskeskuksesta ja ihmisoikeuskomitean jaostoista:

http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/

 

Lisätietoja ja tiedustelut:

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea,

Kalle Könkkölä ja Elina Nieminen:

kalle.konkkola@kynnys.fi/ elina.nieminen@invalidiliitto.fi

 

Haastateltavia opinnäytetyöhön “Ammattikoulutettujen vammaisten kokemuksia työelämästä”

Hei!
 
Olemme kolmannen vuoden sosionomiopiskelijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta ja olemme tekemässä opinnäytetyötä aiheesta “Ammattikoulutettujen vammaisten kokemuksia työelämästä”. Yhteistyökumppanimme on Kynnys ry, jonka kautta etsimme haastateltavia tutkimukseemme.
 
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda näkyväksi vammaisten kokemuksia työelämästä ja selvittää erityisesti, millaisia vaikutuksia onnistumisilla on yksilöiden elämässä. Tavoitteena on tuoda näkyväksi myös mahdollisia syrjinnän kokemuksia ja pohtia, miten vammaisten ihmisten asemaa työelämässä voitaisiin parantaa.
 
Keräämme tietoa tutkimukseemme yksilöhaastatteluilla, jotka toteutetaan kesän ja alkusyksyn 2017 aikana. Haastatteluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Haastattelu kestää noin tunnin ja se nauhoitetaan, jotta voidaan taata tulosten luotettavuus. Aineistoa ei käytetä muuhun kuin opinnäytetyön tekemiseen, ja kaikki aineisto hävitetään tutkimuksen valmistuttua.
 
Haastatteluista saamamme tieto on luottamuksellista ja haastatteluihin osallistuvien anonymiteetti säilyy koko tutkimuksen ajan. Saatamme käyttää tutkimuksessa suoria tekstilainauksia, mutta henkilöllisyytenne ei ole niistä selvitettävissä. Jos kiinnostuit haastattelusta, ota yhteyttä meihin sähköpostitse niin kerromme lisää. Haastattelut voidaan aloittaa kesäkuun lopulla ja niitä tehdään pitkin kesää ja alkusyksyä sopimuksen mukaan.
 
Kiitos osallistumisesta!
 
Terveisin
 
Saara Lehtinen & Juho Narsakka
 
saara.lehtinen@soc.tamk.fi
juho.narsakka@soc.tamk.fi

Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten ihmisoikeuksien puolesta

Lehdistötiedote
12.6.2017

Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten ihmisoikeuksien puolesta:
Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen

Vammaisten ihmisten perusoikeudet eivät toteudu tämän päivän Suomessa. Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovat tehneet 12.6.2017 kansalaisaloitteen vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi.

Me vammaisjärjestöt olemme asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi lakimuutoksen, jossa vammaisten henkilöiden välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Palveluiden kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Vammaisilla ihmisillä ei kilpailutuksissa ole osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä.

 Lähes poikkeuksetta kilpailutukset on ratkaissut hinta, joka on sivuuttanut palveluiden laadun. Toistuvat kilpailutukset luovat epävarmuutta ja vaikeuttavat suuresti vammaisten ihmisten arkea.

Miksi kansalaisaloite?

Kansalaisaloite on viimeinen keinomme vaikuttaa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseen. Perustuslain mahdollistama kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.

Kansalaisaloitteen takana on kaikkiaan 32 valtakunnallista vammaisjärjestöä, jotka ovat tehneet jo vuodesta 2013 tuloksetta tiivistä vaikuttamistyötä lakiuudistuksen aikaansaamiseksi. Ei myytävänä! -tapahtuma syyskuussa 2016 keräsi Kansalaistorille satoja ihmisiä ja herätti laajaa julkista keskustelua.

Haastateltavia

Omista kokemuksistaan ovat lupautuneet kertomaan vammaisten nuorten vanhemmat, Tuija Laine (Rovaniemi), Pia Matihaldi (Oulu) ja Harri Nieminen (Muurame), joiden lapset ovat joutuneet kokemaan hankintalain mukaisen kilpailutuksen nurjat puolet. Haastattelupyynnöt: elina.leinonen@kvps.fi.

Lisätietoja

Markku Virkamäki                                                        Risto Burman
työvaliokunnan puheenjohtaja
                                     toiminnanjohtaja
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta
          Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
puh. 0207 713 501
                                                       puh. 050 5569 900
markku.virkamaki@kvps.fi                                      risto.burman@kvtl.fi

Ei myytävänä! -kansalaisaloitesivusto                           Kansalaisaloite.fi -sivusto
www.eimyytavana.fi/                                                  www.kansalaisaloite.fi

 

Kansalaisaloitteen taustaorganisaatiot

Vammaisfoorumi ry on 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia.
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto, joka edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä laadukkaiden palveluiden puolesta.

 Liite 1. Kansalaisaloite

 Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen

Kansalaisaloitteen sisältö

Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Esitämme, että julkisia hankintoja koskevan lain 9 §:ään lisätään 16. kohdaksi soveltamisalueen seuraava rajaus: Tätä lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä.

Aloitteen perustelut

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.

Vastustamme sitä, että vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja järjestetään hankintalain mukaisesti palvelujen kilpailutuksen kautta. Kilpailutus on vastoin ihmisoikeuksia ja tulee pitkällä tähtäimellä sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti kalliiksi. Nämä elämälle välttämättömät palvelut tulee rajata hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Monissa Euroopan Unionin maissa näin on tehty.

Kilpailuttamismenettelyn seurauksena välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseä koskevien asioiden järjestämisessä osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja. Vuonna 2016 uudistettu hankintalaki ei ole muuttanut tilannetta. Vammaiset henkilöt eivät edelleenkään ole asianosaisia tehtäessä heidän elämäänsä olennaisesti vaikuttavia kilpailuttamispäätöksiä. Vammaisille ihmisillä ei ole oikeutta valittaa hankintapäätöksestä. Tämä on vahvistettu oikeuskäytännössä.

Erityisen paljon vahinkoa on tehty vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen kuntien järjestämissä uusintakilpailutuksissa. Kun henkilökunta ei kilpailutuksen jälkeen siirry uuden toimijan palvelukseen, menettävät asumispalveluiden asiakkaat heitä ymmärtävät ja heille tärkeät työntekijät. Silloin arjen rakentaminen on jälleen aloitettava alusta. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset henkilön mielenterveyden ja toimintakyvyn heikentymisen kannalta.

Edustajat

Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Lisbeth Hemgård, toiminnanjohtaja, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf

Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry

Marianna Ohtonen, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto ry

Tarja Parviainen, toiminnanjohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

Jyrki Pinomaa, toimitusjohtaja, Aspa-säätiö

Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto ry

Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry

Sari Tervonen, toiminnanjohtaja, Epilepsialiitto ry

Ilona Toljamo, varapuheenjohtaja, Vammaisfoorumi ry

Ritva Ulander, toimitusjohtaja, Autismisäätiö

Markku Virkamäki, työvaliokunnan puheenjohtaja, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

Kynnys ry Maailma kylässä: Itsenäinen elämä – yhteinen maailma

Itsenäinen elämäyhteinen maailma on vammaisjärjestöjen yhteinen osasto Maailma kylässä -festivaalilla. Luvassa on tietoa järjestöjen kehitysyhteistyöstä, keskustelua, kulttuuriohjelmaa, haastatteluja.

Koordinoijina Kynnys ry ja Abilis-säätiö.

Teltan ohjelma (muutokset mahdollisia):

Kumpanakin päivänä runsaasti hauskaa tarjontaa järjestöjen pisteillä: kangaspuut, onnenpyörä, valokuvia, videota, etc.

Lisäksi lavalla:

Lauantai 27.5.2017:
– 13:00 Anni Ikäheimonen ja Saana Renvall, piirtäjät
– 14:00 Gavin Lilley, Stand Up
– 15:00 Sanni Purhonen, runoja
– 16:00 KAPUA ja Eva Niskanen haastattelussa

Sunnuntai 28.5.2017:
– 12:00 Vammaiskumppanuus: Development for All. Experiences on disability mainstreaming in the development sector. Haastateltavana kirjan toimittaja Mari Koistinen.
– 13:00 Saana Renvall, piirtäjä
– 14:00 Gavin Lilley Stand Up
– 15:00 Viittomavartti
– 16:00 Paco Rentería
– 16:30 Viittomavartti
– 17:00 Haastattelussa Kalle Könkkölä Kynnys ry:stä

**
Independent Life – A World for Everyone

The joint presentation of Finnish Disability Organizations at the World village -festival. We deliver information about development cooperation, discussions, cultural program, interviews, etc.

The event is coordinated by The Threshold Association and Abilis Foundation.

Program (changes are possible):

On both days there’s plenty to discover at our exhibition stands: a weawing loom, wheel of fortune, photography, video, etc.

On stage:

Saturday 27.5.2017:
–13:00 Anni Ikäheimonen and Saana Renvall, drawings
– 14:00 Gavin Lilley Stand Up
– 15:00 Sanni Purhonen, poetry
– 16:00 Interview with KAPUA and Eva Niskanen

Sunday 28.5.2017:
– 12:00 Disability Partnership Finland: Development for All. Experiences on disability mainstreaming in the development sector. Interview with the books editor, Mari Koistinen.
– 13:00 Saana Renvall, drawings
– 14:00 Gavin Lilley Stand Up
– 15:00 Sign language quarter
– 16:00 Paco Rentería
– 16:30 Sign language quarter
– 17:00 Interview with Kalle Könkkölä from The Threshold Association.

**

Abilis-säätiö
http://www.abilis.fi/

Invalidiliitto
https://www.invalidiliitto.fi/

Kuuloliitto ry
http://www.kuuloliitto.fi/

Kuurojen liitto
http://www.kuurojenliitto.fi/

Kynnys ry
http://kynnys.fi/

Käenkukka
https://www.facebook.com/kaenkukka

Näkövammaisten liitto ry
http://www.nkl.fi/

Vammaiskumppanuus
http://www.vammaiskumppanuus.fi/

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
http://www.tukikeskushilma.fi/

Järjestö 2.0 -hanke hakee työntekijöitä Pirkanmaalla

Pirkanmaalla alkava ja järjestöyhteistyöllä toteutettava Järjestö 2.0 – Järjestöt Pirkanmaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä -hanke edistää järjestökentän kunta- ja maakunta-yhteistyötä Pirkanmaan alueella, rakentaa Pirkanmaalle järjestöverkostoja sekä parantaa järjestöjen välistä viestintää ja järjestöverkostoista ulospäin suuntautuvaa viestintää.

Hankkeeseen etsitään kolmen hengen tiimiä, jonka jäsenet sijoittuvat kolmeen järjestöön; Arttelikumppanuusyhdistykseen, MLL:n Hämeen piiriin sekä Silta-Valmennusyhdistykseen.

Haemme Tampereelle kolmea hanketyöntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen aikavälille 1.8.2017-31.12.2020 kehittämään järjestöyhteistyötä Pirkanmaalle.

Etsimme innostuneita ja oma-aloitteisia työntekijöitä, joilla ovat hyvät yhteistyö- ja viestintätaidot sekä aktiivinen työote. Hankkeeseen rekrytoitavan tiimin työntekijöiltä odotamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, järjestökentän tuntemusta, kokemusta verkostotyöstä sekä laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

Hankkeen työntekijät ovat yhteistyön mahdollistajia, koollekutsujia sekä verkottajia. Hankkeen tiimi pääsee luomaan ja kehittämään uutta, joten toivomme, että olet avoin uusille ajatuksille ja ideoille ja sitoudut viemään niitä yhteistyössä eteenpäin!

Projektipäällikkö (Artteli-kumppanuusyhdistys)

Hankkeen projektipäällikkö vastaa hankkeen etenemisestä ja raportoinnista. Hänen vastuualueenaan on järjestöjen ja kuntien sekä maakuntien yhteistyön edistäminen ja kehittäminen. Projektipäällikkö vastaa hankkeessa toteutettavan Pirkanmaan järjestöselvityksen teosta sekä vaikuttamistyöstä.

Verkostokoordinaattori (MLL Hämeen piiri)

Verkostokoordinaattori vastaa Pirkanmaan järjestöjen keskinäisen yhteistyön ja verkottumisen vahvistumisesta ja sen edellyttämän toimintakulttuurimuutoksen ohjaamisesta. Hän aktivoi järjestöjä yhteiseen työhön hyvinvoinnin edistämiseksi. Vastuualueena erityisesti lapset, nuoret ja lapsiperheet.

Verkostotiedottaja (Silta-Valmennusyhdistys)

Hankkeen verkostotiedottaja vastaa hankkeen tiedotuksesta ja viestintäsuunnitelmasta. Hän huolehtii tiedon kulusta järjestöjen välillä ja järjestöverkostojen ulkoisesta viestinnästä. Hänellä on hallussaan useita sähköisiä ja perinteisiä tiedotuskanavia, jotka tähtäävät järjestötyön näkyvyyden lisäämiseen.

Hakemukset ja ansioluettelo pyydetään lähettämään viimeistään 7.6. klo 16 osoitteeseen jarjesto20@artteli-ry.fi. Haastattelut työtehtäviin järjestetään maanantaina 12.6. ja torstaina 15.6.

Lisätietoa tehtävistä antavat:
Projektipäällikkö: Sampo Järvelä p. 0400-628 344

Verkostokoordinaattori: Tia Kemppainen pe 26.5. klo 10-11, p. 044 722 1641 & Marita Viertonen pe 2.6. klo 13-14, p. 044 299 0541

Verkostotiedottaja: Kimmo Kumlander 26.5. Klo 13-15 ja 31.5. klo 9-11, p. 0505299675.

Teemailtoja Tampereella

Hei kokemustoimija, tule virkistäytymään!

TAMK:n sairaanhoitajaopiskelijat järjestävät yhteistyössä Pirkanmaan kokemustoimijoiden ohjausryhmän kanssa teemailtoja:

3.5. MITÄS MUISTAT? klo. 16-18,  teemana muistiterveys

10.5. MITES LIIKUT? klo. 16-18,  teemana liikunta ja lepo

Tapahtumat järjestetään Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa. Illat sisältävät teemaan liittyvää keskustelua ja erilaista toimintaa. Voit osallistua joko jompaankumpaan tai sinulle parhaiten sopivaan iltaan.

Mukaan mahtuu ensimmäiset 20 ilmoittautujaa. Tapahtumat ovat esteettömiä ja maksuttomia. Kahvitarjoilu! Ilmoittaudu: mari.laaksonen@tamk.fi / 050 432 5951.

Ilmoitathan nimesi, taustajärjestösi , mahdolliset allergiat sekä illat, joihin aiot osallistua.

Lisätietoja tapahtumasta:
mari.laaksonen@tamk.fi

Lähibussit pääkaupunkiseudulla

Lähibussit eli entiseltä nimeltään palvelulinjat ovat erityisesti ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suunniteltua joukkoliikennettä. Autoina käytetään pikkubusseja, joissa lattia on matalalla, kertoo Helsingin seudun liikenne HSL internet-sivuillaan. Autojen reiteille on merkitty pysäkit, joilla ne pysähtyvät, mutta ne voivat pysähtyä muuallakin hieman reitiltään poiketen, liikennesääntöjen sallimissa rajoissa.

Aikataulu on rauhallisen hidas ja auton kuljettaja auttaa tarvittaessa matkustajan tavaroineen kyytiin ja kyydistä pois. Kuljettaja voi esimerkiksi auttaa kyytiin henkilön apuvälineiden kanssa tai hän voi avustaa muuten vaikeasti liikkuvaa. Apua saa tarvittaessa myös matkakortin leimaamiseen. Autossa on tilaa vaunuille, rollaattorille ja pyörätuolille. Lähibussit on suunniteltu huomioiden erityisryhmien tarpeet, mutta niitä voivat käyttää kaikki matkustajat. Kyytiin mahtuu pääsääntöisesti noin 16–22 matkustajaa.

Näihin kulkuvälineisiin käyvät samat liput kuin muihin joukkoliikennevälineisiin. Kuljettajalta voi ostaa kertalipun. Linjojen ensisijaisena tarkoituksena on kuljettaa matkustajiaan kodin läheltä oman kaupungin kauppakeskittymään, kuten lähimmän kaupunkikeskuksen kauppoihin, kirjastoon, terveyskeskukseen ja uimahalliin. Reitit on suunniteltu niin, että pysäkit ovat mahdollisimman lähellä palveluita.

Näiden linjojen reiteille voi olla merkittynä myös paikkoja, joihin pysähdytään vain tarvittaessa. Kutsu esitetään kunkin linjan aikataulussa ilmoitettuun puhelinnumeroon. Tilaaminen maksaa normaalin paikallisverkkomaksun, eikä siihen sisälly muita kustannuksia. Lähibussit liikennöivät arkipäivisin ja tietyllä reitillä ajetaan tavallisesti vain joinakin tiettyinä aikatauluissa ilmoitettuina viikonpäivinä. Pääsääntönä on, että lähibussit ajavat vain arkipäivisin ja päiväsaikaan.

Lähibussit Espoossa

Lähibussit kulkevat joka arkipäivä Tapiolan, Matinkylän, Olarin, Espoonlahden, Espoon keskuksen, Kaukolahden, Leppävaaran ja Kauniaisten alueella. Bussia soittaessasi kerro lähtöpysäkkisi numero, nimi tai lähtöosoitteesi. Bussi tulee lähimmälle pysäkille tai kutsupisteelle. Pysäkille tai kutsupisteelle tulee mennä ilmoitettuun aikaan. Auton tilaus tulee tehdä viimeistään tuntia ennen kuin lähtee. Bussin voi tilata myös kaksi viikkoa etukäteen.

Lähibussit Vantaalla

Vantaalla toimii tällä hetkellä kuusi kutsupohjaista lähibussia. Ne kulkevat ainoastaan tilauksesta. Nämä bussit liikennöivät maanantaista perjantaihin klo 9–15. Lähibussi tilataan Helsingin seudun liikenteen liikenneinfon numerosta. Näihinkin busseihin kelpaavat Helsingin seudun liikenteen liput ja auton kuljettaja myy kertalippuja. Bussin voi tilata jo kaksi viikkoa etukäteen, mutta viimeistään tunti ennen haluttua lähtöaikaa.

Lähibussit Helsingissä

Helsingin eri kaupunginosissa kulkevat lähibussit ovat pikkubusseja. Joillakin niiden linjoilla on liikennöintiä myös viikonloppuisin. Busseihin kelpaavat luonnollisesti samat liput kuin muihinkin HSL:n joukkoliikennevälineisiin. Niiltä voi vaihtaa muille linjoille ja tällöin vaihtoaika on yksi tunti. Kuitenkin osalla linjoista vaihtoaika on tätä 20 minuuttia pidempi.

Bussit voivat pysähtyä muuallakin kuin reitille merkityillä pysäkeillä. Muita pysäkkejä, joilla lähibussi pysähtyy, kutsutaan kutsupisteiksi. Auton tuloon kyseiselle pysäkille tarvitaan soitto Helsingin seudun liikenteen liikenneinfon numeroon. Bussia tilatessa tulee kertoa lähtöosoite, lähimmän pysäkin nimi tai numero. Bussi tulee lähimmälle pysäkille tai kutsupisteelle. Sinne tulee mennä ilmoitettuun aikaan. Auto tulee tilata viimeistään tuntia ennen haluttua lähtöaikaa tai jo kaksi viikkoa etukäteen.

Lähibussit Kirkkonummella

Kirkkonummella suhaa kaksi kutsupohjaista lähibussia. Eteläisen Kirkkonummen alueella lähibussi 918 liikennöi maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 7–11.30 ja klo 12.30–16.30. Linja palvelee Etelä-Kirkkonummen, Kirkkonummen keskustan sekä Volsin alueita. Pohjoisen Kirkkonummen lähibussi 919 liikennöi puolestaan tiistaisin ja torstaisin klo 7–11.30 ja 12.30–16.30. Linja palvelee Pohjois-Kirkkonummen, Kirkkonummen keskustan ja Volsin alueita.

Lähibussi tilataan soittamalla Helsingin seudun liikenteen liikenneinfon puhelinnumeroon. Tilatessasi kerro lähtöpysäkkisi nimi, numero tai lähtöosoitteesi. Bussi tulee lähimmälle pysäkille tai kutsupisteelle. Tilaus tulee tehdä viimeistään tuntia ennen kuin haluaa lähteä tai ennakolta kaksi viikkoa etukäteen.

Lähibussi Kauniaisissa

Espoon keskellä sijaitsevassa Kauniaisissa liikennöi yksi lähibussi. Sen linjanumero on 232. Se kulkee Kirkkotie- Sepänkylä- Gallträsk- Kasavuori- Sepänkylä- reittiä. Se liikennöi joka arkipäivä. Tämänkin bussin aikataulu löytyy reittioppaasta.

Jaakko Marttila,

Kynnyksen harjoittelija                  

Kuulokoira valmiina palvelukseen

Kuulokoira kouluutetaan ensisijaisesti reagoimaan sen omistajalle tärkeisiin ääniin, joita hän ei itse kuule. Koira ilmaisee nämä äänet koskettamalla omistajaansa tassullaan tai vaihtoehtoisesti tönäisemällä kuonollaan. Näiden eleiden jälkeen koira vie omistajansa äänilähteen luo. Tavallisimpia koiran ilmaisemia ääniä ovat puhelin, palohälytin, ovikello ja herätyskello, kertoo Suomen kuulo-ja tukikoirat ry .

Koira on monipuolinen apu ja se kykenee toimimaan niin sisällä kuin ulkona. Kuulokoirasta on hyötyä niin heikosti kuulevalle kuin kuurolle. Se parantaa omistajansa elämänlaatua ja lisää  tunnetta oman elämän hallinnasta. Siitä on apua arkipäivän kuulemisongelmiin ja se helpottaa kuulovamman aiheuttamaa eristäytymistä. Koira tuo myönteisiä kokemuksia ja tuntemuksia omistajalleen, sillä sen kanssa voi olla vuorovaikutussuhteessa, esimerkiksi antaa ja saada  opettaa ja oppia. Näiden lisäksi koira edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia muun muassa viemällä omistajansa säännöllisesti ulkoilemaan.

Yhdistyksen hyväksymäksi kuulokoiraksi hyväksytään koira, joka on läpäissyt yhdistyksen ympäristötestin ja osaa ilmaista  vähintään kolme eri ääntä kolmessa eri ympäristössä. Tämän lisäksi sen omistaja on tehnyt yhdistyksen kanssa kirjallisen koulutussopimuksen ja on osallistunut kuulokoirien koulutusviikonloppuihin. Tehtäväänsä hyväksytty kuulokoira saa käyttää kuulokoira-merkkiä joko liivissä tai valjaissa. Kuulokoiramerkki on tehty vihreästä kankaasta ja se tehdään aina koiran mittojen mukaan, joten merkeissä on eroja. Liivit maksavat koiran omistajalle 25-30 euroa kappale. Liiveissä on asianmukainen teksti: kuulokoira, tukikoira tai koulutuksessa. Alapuolella lukee älä koske. Vaihtoehtoisesti voi käyttää valjaita, joihin yhdistyksen viralliset merkit on jo kiinnitetty. Näiden valjaiden tulisi olla joko vihreät tai tummat. Ne voi tilata itse.

Kuulo- tai tukikoira on henkilökohtainen hyötykoira, jonka tehtävänä on auttaa terveydentilansa vuoksi apua tarvitsevaa omistajaansa arjen haasteissa. Se opetetaan ilmaisemaan omistajalleen tarpeellisista äänistä, kuten vaikkapa omistajan nimen lausuminen tai vauvan itku.

Tukikoiran koulutus tällä hetkellä

Tällä hetkellä Suomen kuulo-ja tukikoirat ry kouluttaa tukikoiria ensisijaisesti diabeetikoiden ja epilepsiaa sairastavien avuksi. Koulutus on kuitenkin vielä pilottivaiheessa ja muun tyyppisiä tukikoiria aletaan kouluttaa sen jälkeen, kun nyt koulutettavat koirat ovat valmistuneet.

Ääniapulainen kotona 

Ääniapulainen on kotona kuulemisen apuvälineenä toimiva koira. Jos tulevaa kuulokoira on tarkoitus käyttää vain kotiympäristössä, silloin koulutuksen tavoitteeksi voidaan asettaa ääniapulaisuus. Tällöin koiran käyttäytymiskoulutukseen ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota, eikä sen käyttäytymistä testata. Koira ei saa virallista kuulokoiran asemaa. Ääniapulaisiksi voidaan kouluttaa sellaisia koiria, jotka eivät ominaisuuksiltaan soveltuisi kuulokoiriksi. Tällaisia koiria voivat olla esimerkiksi sellaiset, jotka ovat liian arkoja tai vartioivia.

Kuulokoiralle esteetön pääsy kaikkialle 

Kuulokoira-merkillä valjaat tai liivit päällä koira saa liikkua omistajansa mukana kaikissa julkisissa tiloissa. Tukikoirilla ei kuitenkaan toistaiseksi ole  opas-, avustaja- ja kuulokoiriin verrattavaa statusta.

Kuulokoiran kanssa matkustava henkilö saa matkustaa InterCity -junan palveluvaunun alakerrassa, pendolino-junassa puolestaan palveluvaunussa, kertoo VR internet-sivuillaan. Kuulokoirasta ei peritä erillistä lemmikkimaksua. Erillinen lemmikkimaksu peritään, jos opastettavalla on maksuttomaan lippuun oikeutettu saattaja.

Makuuvaunussa esimerkiksi kuulokoira matkustaa maksutta opastettavansa kanssa päähytissä, joka tulee varata täysin omaan käyttöön. Mikäli opastettava matkustaa päähytissä yksin esimerkiksi kuulokoiran kanssa, hinta hinnoitellaan normaalia yhden hengen hyttiä edullisemmaksi. VR suosittelee kuulokoiran kanssa matkustamista junan lemmikkivaunussa tai sen viereisillä paikoilla.

Jaakko Marttila,

Kynnyksen harjoittelija