Tiedote: Pyyntö yhdenvertaisuusvaltuutetulle VR:n käytäntöjen huomioimiseksi

Julkaisuvapaa

 Yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi lain soveltamisalalla antaa yleisiä suosituksia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja valtuutettu voi antaa yksittäistapauksessa perustellun kannanoton tämän lain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiseksi taikka sellaisen jatkamisen tai uusimisen estämiseksi. 

 Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet toteuttamaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi.  Sopimuspuolet kieltävät kaiken syrjinnän vammaisuuden perusteella ja takaavat vammaisille henkilöille yhdenvertaisen ja tehokkaan oikeussuojan syrjintää vastaan syrjintäperusteesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen.

 Sopimuksen 9. artiklan mukaan, jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään ja varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta.

 Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain sekä vammaissopimuksen säännökset, Kynnys ry pyytää yhdenvertaisuusvaltuutettua kiinnittämään huomioita seuraaviin asioihin rautatieliikenteessä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Seuraavissa esiin nostetuissa tilanteissa on kyse siitä, että yhdenvertaisuus ei toteudu ja vammainen henkilö saattaa joutua syrjinnän kohteeksi

 

1. Junaan pääsy pyörätuolilla matkustettaessa

Lähiliikenteessä ei ole enää konduktöörejä. Ongelma ei ole merkittävä, jos asema, miltä nousee junaan tai poistuu junasta, on nykyaikainen ja laituri on korotettu. Jos aseman laituri ei ole samassa tasossa kuin juna, tarvitaan luiskaa. Junissa on irtoluiska lukitussa kaapissa.

 Aiemmin konduktöörit asettivat luiskan junan ovelle tarvittaessa. Nyt kun konduktööriä ei ole junassa, tulisi kuljettajan tulla auttamaan. Mutta kuinka viestiä junassa veturinkuljettajalle avun tarve? Junaan saavuttaessa junankuljettaja saattaa nähdä pyörätuolilla liikkuvat matkustajan pyrkivän junaan mutta voisiko hän tosissaan jättää junan ohjaamon. Vammaisen matkustajan pitää voida luottaa siihen, että hän pääsee junaan tai siitä pois.

 Ei myöskään ole kohtuullista, että VR vaatii lähijunalla matkustavaa ilmoittamaan itsestään etukäteen, jos tarvitsee apua. Lähijuna on aivan erityisesti luonteeltaan sellainen juna, johon hypätään silloin kun itselle sopii. On hyvin vaikea tietää kahta vuorokautta etukäteen tarkalleen, milloin matkustaa lähijunalla.

 Yksi merkittävä iso asema, jossa laituri on eri tasossa, on Riihimäen asema. Laiturin korotusta on vaadittu useita vuosia ja se on luvattu toteuttaa mutta edelleenkään ei ole ryhdytty toimenpiteisiin.

 

2. Tilanpuute palveluvaunuissa

Junissa on yleensä yksi ns. palveluvaunu johon on esteetön pääsy. Pendolinoissa ja Allegroissa hissillä IC2-junissa ovella on tasossa liikkuva luiska, jonka avulle junaan pääsee useimmiten vaivatta. Pyörätuolille varatut tilat ovat kuitenkin usein täynnä lastenvaunuja. Lastenvaunuja saattaa olla toistakymmentä, mikä tekee matkustamisesta välillä erittäin hankalaa ja myös epämukavaa.

 Matkustajan ei tarvitse ilmoittaa, jos matkustaa lastenvaunujen kanssa. Vammainen pyörätuolimatkustaja varaa kuitenkin itselleen pyörätuolipaikan. Kun paikalla onkin lastenvaunu, joutuu pyörötuolilla matkustava etsimään lastenvaunun omistajan ja pyytämään siirtämään/kokoamaan lastenvaunut.

 Aina tämä ei onnistu. Lastenvaunun omistaja istuu toisessa vaunussa tai tilanpuutteen takia ei vaunuja saada kokoon laitettunakaan sijoittumaan muualle. Toki junissa pitää pystyä matkustamaan myös lastenvaunujen kanssa, mutta nykyinen tilanne on todella haastava pyörätuolikäyttäjille ja myös lastenvaunujen kanssa matkustaville.

 VR ei ole reagoinut asiaan oikein millään positiivisella tavalla vaan on jättänyt konduktöörit selviämään ongelman kanssa yksin.

 

3. Ravintolavaunujen esteettömyys

IC2-juniin ovat tulleet Duetto-ravintolavaunut. Vaunuihin pääsee esteettä sisään mutta itse ravintolaosaan ei. Käytävä on jaettu rautakaiteella kahtia ja kulkuväylä on kaventunut siten, että pyörätuolilla kulkeminen on mahdotonta. Samoin yhdenkään pöydän ääreen ei pääse. Ravintolavaunussa ei ole esteetöntä wc-tilaa.

 VR perustelee asiaa sillä, että palveluvaunuun konduktööri voi tuoda asiakkaalle juotavaa tai syötävää tarvittaessa. Asiaan liittyy kuitenkin useita ongelmia. Palveluvaunussa ei ole sellaista pöytää minkä ääressä pyörätuolissa matkustava voisi oikeasti syödä tai juoda. Palveluvaunu on usein niin täynnä, ettei edes siellä olevan pienen pöydän läheisyyteen ole pääsyä. Konduktöörit eivät yleensä suostu tuomaan alkoholipitoisia juomia palveluvaunuun. Sosiaalisesti on kohtuutonta, että matkustaja ei voi olla ravintolavaunussa matkakumppaniensa kanssa.

Pendolinoihin on tullut  ravintolaosioon yksi pöytä, johon pääsee olosuhteisiin nähden melko esteettömästi.

 

 4. Makuuvaunujen esteettömyys

Makuuvaunuja tilattiin toistakymmentä vuotta sitten ja esteettömyysnäkökulma jäi pitkälti toteuttamatta. Makuuvaunujen wc on aivan liian ahdas ja ainoa ns. esteetön makuuhytti on myös liian ahdas. Vammaisten asiantuntijat tekivät lukuisia esityksiä suunnitelmien muutoksista mutta niitä ei otettu huomioon.

 Sekä makuuvaunujen että edellä mainittujen ravintolavaunujen esteettömyyden edellytys on ollut VR:n tiedossa jo vaunuja tilattaessa ja suunniteltaessa, joten kysymys on tietoisesta esteellisyyden lisäämisestä.

 

5. Junalippujen hankinta

VR:n omassa lipunmyynnissä hankaluuksia ei juuri ole vaan vaikeudet liittyvät automaatista ostamiseen ja netin käyttöön. Automaatit ovat osalle vammaisista esteellisiä. Automaatit ovat pyörätuolinkäyttäjille ja lyhytkasvuisille liian korkealla. Heikkonäköisille kosketusnäyttö on vaikea, ellei mahdoton käyttää. Automaatteja ei myöskään ole kaikilla asemilla.

 Avustajan istumapaikkaa on ajoittain vaikea saada samalla kertaa ja asiakas joutuu joskus soittamaan palvelunumeroon. Pyörätuolipaikkaa varattaessa ei nettikaupasta saa avustajalle paikkaa.

 Yhtenä havaittuna ongelmana on myös ison opaskoiran kanssa matkustaminen. Netistä ei voi ostaa lippua ison lemmikin paikalle siten, ettei apuvälineestä tarvitsisi maksaa. Asia hoituu soitolla verkkokaupan tukipuhelimeen, mutta aina siihen on mennyt enemmän aikaa kuin nettilipun ostamiseen olisi kulunut.

 

6. Aikaisemmat toimenpiteet

Yhteistyö on VR:n ja vammaisten välillä olemassa, mutta se on hyvin näennäistä. Olemme esimerkiksi keskustelleet näistä edellä esitetyistä asioista pari vuosikymmentä, mutta muutoksia ja parannuksia on tullut niukasti. Sinänsä kalusto on kehittynyt mutta ei yhdenvertaisuuden lähtökohdasta.

 Ongelmista on kirjoitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle mutta hän on todennut, ettei hänellä ole mandaattia käsitellä VR:n asioita, koska kyse ei ole viranomaisesta. Liikenneministeriö ja TRAFI ovat tietenkin vastuullisia. Heillä ei ole kuitenkaan ollut halua puuttua asiaan.

 Olemme kirjoittaneet VR:lle kirjeitä, joissa Duetto- ravintolavaunujen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota ja vaadittu kohtuullisia mukautuksia siten, että ravintolavaunusta poistettaisiin kulkemista estävä metallikaide ja tehtäisiin yhteen pöytään paikka pyörätuolia käyttäviä varten, mutta tästäkin on kieltäydytty.

Kunnioittaen

Amu Urhonen, pj./ Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja

Kynnys ry

Kynnys Tampere: kutsu piknikille

 

Kynnys ry:n Tampereen toimikunta järjestää jäsenistölleen jo perinteiseksi tulleen piknik-tapahtuman to 10.8.2017 klo. 13.30-17 Tampereen Seudun Invalidien Kesäkodilla Aitorannassa, os. Hirviniementie 375, Tampere.

Tällä kertaa saamme vieraaksemme Pirkanmaan Sote-projektijohtaja Jaakko Herralan.

Vietämme iltapäivää viihtyisissä merkeissä toisiimme tutustuen. Tarjolla on myös keskustelua ajankohtaisista sote-aiheista. Nautimme pientä suolaista ja makeaa purtavaa kauniissa Näsijärvi maisemissa.

Perimme tarjoilusta 7 euron omavastuun, joka maksetaan paikanpäällä. Paikalla on yksi yleisavustaja. Aitoranta on esteetön, mutta luontopolut ja päärakennus ovat paikoin haasteellisia.

Ilmoittautumiset: pe 4.8. mennessä Sirpa Virtaselle p. 050 400 4028 tai email: sirpa.a.virtanen@gmail.com.

Tervetuloa! Iloinen mieli ja retkeilyasenne mukaan!

 

Ennakkotilaa: Voihan vammainen – lasten kuvasanakirja vammaisuudesta

Ennakkotilaa oma kappaleesi teoksesta Voihan vammainen – lasten kuvasanakirja vammaisuudesta Kynnyksen toimistolta (os. jari.gusev@kynnys.fi) 15.8. mennessä niin saat kirjan ilman postimaksua lähipostiin hintaan 25€ (sis. alv.)! Mainitsethan tilauksessa matkapuhelinnumerosi postin ilmoitusta varten.

Mitä tarkoittaa afasia, aistivammainen tai mitä merkitsee CP-vamma, Down tai epilepsia? Tiesitkö, että rullatuoli ei ole kiva sana? Tai että kääpiöt ovat aina satuolentoja, eivät oikeita ihmisiä. Vammaissanakirja on tarkoitettu seitsemän–kymmenvuotiaille lapsille, mutta se soveltuu myös isommille ihmisille, opettajien ja erityisopettajien tai sairaalahenkilökunnan käyttöön.

Kirjan sivuilla seikkailevat myös Myrsky, Kalle, Siiri, Jaakob ja Leila. Osa lapsista on vammaisia ja osa ei. Heille sattuu ja tapahtuu. Elämä on hurjaa ja kurjaa, kivaa ja kauheaa, pääasia että se maistuu elämältä!

Tekijät: Tietokirjailija ja toimittaja Heini Saraste on kirjoittanut monia kirjoja ja artikkeleita vähemmistöistä. Kuvittaja Väinö Heinonen työskentelee Kynnys ry:n graafikkona. Hän on kuvittanut useita kirjoja. Kirja on tehty yhteistyössä Into Kustannuksen kanssa. Julkaisuajankohta: 8/2017.

Kysely vammaispalveluiden asiakkaille koskien osallisuutta vammaissosiaalityön asiakasprosessissa

Hyvä vammaisalan toimija,

Ohessa kysely vammaispalveluiden asiakkaille koskien osallisuutta vammaissosiaalityön asiakasprosessissa. Kyselyitä on kaksi:

Alle 18-vuotiaille vammaispalveluiden asiakkaille sekä heidän perheilleen:

https://www.webropolsurveys.com/S/C209CB169898860C.par

Kysely täysi-ikäisille vammaispalveluiden asiakkaille:

https://www.webropolsurveys.com/S/EB1461D8E11DE317.par

Kyselyiden tarkoituksena on kartoittaa vammaispalveluiden asiakkaiden ideoita ja toiveita asiakasosallisuuden suhteen. Kyselyt ovat auki syyskuun 2017 loppuun asti.

Toivomme että levitätte tätä kyselyä mahdollisimman laajalle, esim. jakamalla tiedotetta asiakkaillenne, lähettämällä linkkiä yhteistyökumppaneillenne/asiakkaillenne ja jakamalla kyselyiden linkkejä sosiaalisessa mediassanne.

Kysely on osa ESR-rahoitteista Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO)- hanketta, joka toteuttaa sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimintalinjaa (TL5). Kyselyn tarkoituksena on selvittää vammaissosiaalityön asiakkaiden mielipiteitä ja ideoita hankkeen osatoteuttajia laajemmalla asiakaskunnalla. Hankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, THL, Espoon kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Kynnys ry, Invalidiliitto, Eksote sekä Eteva.

Kyselystä ja hankkeesta:

Heli Ronimus,

projektisuunnittelija, Espoo

043 8270726

heli.ronimus@espoo.fi

Nelli Lindroos

kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Rovaniemi

016 3226312

nelli.lindroos@rovaniemi.fi

Annina Heini

suunnittelija Kynnys ry

040 9401399

annina.heini@kynnys.fi

 

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea pyytää huomioimaan vammaisten osallistamisen sote- ja maakuntauudistuksessa

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea pyytää huomioimaan vammaisten osallistamisen sote- ja maakuntauudistuksessa

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea pyytää ihmisoikeuskeskusta ja ihmisoikeusvaltuuskuntaa kiinnittämään huomiota vammaisten henkilöiden osallistamiseen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä toimeenpanossa ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin vammaisten ihmisoikeuksien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Ihmisoikeuskeskukselle ja -valtuuskunnalle 20.4. osoitetussa lausunnossa todetaan muun muassa, että vammaisneuvostoille tulisi antaa todellinen toimivalta edistää vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja ettei esimerkiksi pelkkä esteettömyyden edistämisvelvoite ole maakunnissa riittävä tae esteettömyyden toteutumisesta.

Lausunnossa todetaan niin ikään, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lakiesitykset koskettavat suuressa määrin juuri vammaisia ihmisiä.

Vammaisten henkilöiden täysimääräinen ja tehokas osallistuminen on yksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen yleisistä periaatteista. Sopimuksen perusteella kansallisvaltion tulee vammaisia ihmisiä koskevissa asioissa neuvotella tiiviisti vammaisten ihmisten sekä heitä edustavien tahojen kanssa ja osallistaa heitä päätöksentekoprosesseihin.

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea huomauttaa, ettei tämänhetkinen hallituksen esityksestä järjestettävä kuuleminen riittävästi täytä osallistamisen vaatimusta kansallisvaltiolle. Sopimuksen edellyttämä täysimääräinen osallistuminen voisi tapahtua esimerkiksi valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kautta. Komitea esittää huolensa siitä, ettei osallistaminen toteudu riittävästi myöskään maakuntauudistusta valmisteltaessa vaan se on tällä hetkellä lähinnä sattumanvaraista.

 

Linkki alkuperäiseen lausuntoon:

heivammaisten ihmisoikeuskomitea lähetti kirjeen ihmisoikeuskeskukselle ja…

Julkaissut Kalle KT Könkkölä 30. toukokuuta 2017

Tietoa ihmisoikeuskeskuksesta ja ihmisoikeuskomitean jaostoista:

http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/

 

Lisätietoja ja tiedustelut:

Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea,

Kalle Könkkölä ja Elina Nieminen:

kalle.konkkola@kynnys.fi/ elina.nieminen@invalidiliitto.fi

 

Haastateltavia opinnäytetyöhön “Ammattikoulutettujen vammaisten kokemuksia työelämästä”

Hei!
 
Olemme kolmannen vuoden sosionomiopiskelijoita Tampereen ammattikorkeakoulusta ja olemme tekemässä opinnäytetyötä aiheesta “Ammattikoulutettujen vammaisten kokemuksia työelämästä”. Yhteistyökumppanimme on Kynnys ry, jonka kautta etsimme haastateltavia tutkimukseemme.
 
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda näkyväksi vammaisten kokemuksia työelämästä ja selvittää erityisesti, millaisia vaikutuksia onnistumisilla on yksilöiden elämässä. Tavoitteena on tuoda näkyväksi myös mahdollisia syrjinnän kokemuksia ja pohtia, miten vammaisten ihmisten asemaa työelämässä voitaisiin parantaa.
 
Keräämme tietoa tutkimukseemme yksilöhaastatteluilla, jotka toteutetaan kesän ja alkusyksyn 2017 aikana. Haastatteluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja sen voi keskeyttää missä vaiheessa tahansa. Haastattelu kestää noin tunnin ja se nauhoitetaan, jotta voidaan taata tulosten luotettavuus. Aineistoa ei käytetä muuhun kuin opinnäytetyön tekemiseen, ja kaikki aineisto hävitetään tutkimuksen valmistuttua.
 
Haastatteluista saamamme tieto on luottamuksellista ja haastatteluihin osallistuvien anonymiteetti säilyy koko tutkimuksen ajan. Saatamme käyttää tutkimuksessa suoria tekstilainauksia, mutta henkilöllisyytenne ei ole niistä selvitettävissä. Jos kiinnostuit haastattelusta, ota yhteyttä meihin sähköpostitse niin kerromme lisää. Haastattelut voidaan aloittaa kesäkuun lopulla ja niitä tehdään pitkin kesää ja alkusyksyä sopimuksen mukaan.
 
Kiitos osallistumisesta!
 
Terveisin
 
Saara Lehtinen & Juho Narsakka
 
saara.lehtinen@soc.tamk.fi
juho.narsakka@soc.tamk.fi

Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten ihmisoikeuksien puolesta

Lehdistötiedote
12.6.2017

Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten ihmisoikeuksien puolesta:
Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen

Vammaisten ihmisten perusoikeudet eivät toteudu tämän päivän Suomessa. Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ovat tehneet 12.6.2017 kansalaisaloitteen vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi.

Me vammaisjärjestöt olemme asettaneet yhteiseksi tavoitteeksi lakimuutoksen, jossa vammaisten henkilöiden välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Palveluiden kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Vammaisilla ihmisillä ei kilpailutuksissa ole osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä.

 Lähes poikkeuksetta kilpailutukset on ratkaissut hinta, joka on sivuuttanut palveluiden laadun. Toistuvat kilpailutukset luovat epävarmuutta ja vaikeuttavat suuresti vammaisten ihmisten arkea.

Miksi kansalaisaloite?

Kansalaisaloite on viimeinen keinomme vaikuttaa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseen. Perustuslain mahdollistama kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.

Kansalaisaloitteen takana on kaikkiaan 32 valtakunnallista vammaisjärjestöä, jotka ovat tehneet jo vuodesta 2013 tuloksetta tiivistä vaikuttamistyötä lakiuudistuksen aikaansaamiseksi. Ei myytävänä! -tapahtuma syyskuussa 2016 keräsi Kansalaistorille satoja ihmisiä ja herätti laajaa julkista keskustelua.

Haastateltavia

Omista kokemuksistaan ovat lupautuneet kertomaan vammaisten nuorten vanhemmat, Tuija Laine (Rovaniemi), Pia Matihaldi (Oulu) ja Harri Nieminen (Muurame), joiden lapset ovat joutuneet kokemaan hankintalain mukaisen kilpailutuksen nurjat puolet. Haastattelupyynnöt: elina.leinonen@kvps.fi.

Lisätietoja

Markku Virkamäki                                                        Risto Burman
työvaliokunnan puheenjohtaja
                                     toiminnanjohtaja
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta
          Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
puh. 0207 713 501
                                                       puh. 050 5569 900
markku.virkamaki@kvps.fi                                      risto.burman@kvtl.fi

Ei myytävänä! -kansalaisaloitesivusto                           Kansalaisaloite.fi -sivusto
www.eimyytavana.fi/                                                  www.kansalaisaloite.fi

 

Kansalaisaloitteen taustaorganisaatiot

Vammaisfoorumi ry on 32 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia.
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto, joka edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä laadukkaiden palveluiden puolesta.

 Liite 1. Kansalaisaloite

 Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen

Kansalaisaloitteen sisältö

Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Esitämme, että julkisia hankintoja koskevan lain 9 §:ään lisätään 16. kohdaksi soveltamisalueen seuraava rajaus: Tätä lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä.

Aloitteen perustelut

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.

Vastustamme sitä, että vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja järjestetään hankintalain mukaisesti palvelujen kilpailutuksen kautta. Kilpailutus on vastoin ihmisoikeuksia ja tulee pitkällä tähtäimellä sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti kalliiksi. Nämä elämälle välttämättömät palvelut tulee rajata hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Monissa Euroopan Unionin maissa näin on tehty.

Kilpailuttamismenettelyn seurauksena välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseä koskevien asioiden järjestämisessä osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja. Vuonna 2016 uudistettu hankintalaki ei ole muuttanut tilannetta. Vammaiset henkilöt eivät edelleenkään ole asianosaisia tehtäessä heidän elämäänsä olennaisesti vaikuttavia kilpailuttamispäätöksiä. Vammaisille ihmisillä ei ole oikeutta valittaa hankintapäätöksestä. Tämä on vahvistettu oikeuskäytännössä.

Erityisen paljon vahinkoa on tehty vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen kuntien järjestämissä uusintakilpailutuksissa. Kun henkilökunta ei kilpailutuksen jälkeen siirry uuden toimijan palvelukseen, menettävät asumispalveluiden asiakkaat heitä ymmärtävät ja heille tärkeät työntekijät. Silloin arjen rakentaminen on jälleen aloitettava alusta. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset henkilön mielenterveyden ja toimintakyvyn heikentymisen kannalta.

Edustajat

Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Lisbeth Hemgård, toiminnanjohtaja, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf

Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry

Marianna Ohtonen, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto ry

Tarja Parviainen, toiminnanjohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

Jyrki Pinomaa, toimitusjohtaja, Aspa-säätiö

Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto ry

Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja, Näkövammaisten liitto ry

Sari Tervonen, toiminnanjohtaja, Epilepsialiitto ry

Ilona Toljamo, varapuheenjohtaja, Vammaisfoorumi ry

Ritva Ulander, toimitusjohtaja, Autismisäätiö

Markku Virkamäki, työvaliokunnan puheenjohtaja, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

Kynnys ry Maailma kylässä: Itsenäinen elämä – yhteinen maailma

Itsenäinen elämäyhteinen maailma on vammaisjärjestöjen yhteinen osasto Maailma kylässä -festivaalilla. Luvassa on tietoa järjestöjen kehitysyhteistyöstä, keskustelua, kulttuuriohjelmaa, haastatteluja.

Koordinoijina Kynnys ry ja Abilis-säätiö.

Teltan ohjelma (muutokset mahdollisia):

Kumpanakin päivänä runsaasti hauskaa tarjontaa järjestöjen pisteillä: kangaspuut, onnenpyörä, valokuvia, videota, etc.

Lisäksi lavalla:

Lauantai 27.5.2017:
– 13:00 Anni Ikäheimonen ja Saana Renvall, piirtäjät
– 14:00 Gavin Lilley, Stand Up
– 15:00 Sanni Purhonen, runoja
– 16:00 KAPUA ja Eva Niskanen haastattelussa

Sunnuntai 28.5.2017:
– 12:00 Vammaiskumppanuus: Development for All. Experiences on disability mainstreaming in the development sector. Haastateltavana kirjan toimittaja Mari Koistinen.
– 13:00 Saana Renvall, piirtäjä
– 14:00 Gavin Lilley Stand Up
– 15:00 Viittomavartti
– 16:00 Paco Rentería
– 16:30 Viittomavartti
– 17:00 Haastattelussa Kalle Könkkölä Kynnys ry:stä

**
Independent Life – A World for Everyone

The joint presentation of Finnish Disability Organizations at the World village -festival. We deliver information about development cooperation, discussions, cultural program, interviews, etc.

The event is coordinated by The Threshold Association and Abilis Foundation.

Program (changes are possible):

On both days there’s plenty to discover at our exhibition stands: a weawing loom, wheel of fortune, photography, video, etc.

On stage:

Saturday 27.5.2017:
–13:00 Anni Ikäheimonen and Saana Renvall, drawings
– 14:00 Gavin Lilley Stand Up
– 15:00 Sanni Purhonen, poetry
– 16:00 Interview with KAPUA and Eva Niskanen

Sunday 28.5.2017:
– 12:00 Disability Partnership Finland: Development for All. Experiences on disability mainstreaming in the development sector. Interview with the books editor, Mari Koistinen.
– 13:00 Saana Renvall, drawings
– 14:00 Gavin Lilley Stand Up
– 15:00 Sign language quarter
– 16:00 Paco Rentería
– 16:30 Sign language quarter
– 17:00 Interview with Kalle Könkkölä from The Threshold Association.

**

Abilis-säätiö
http://www.abilis.fi/

Invalidiliitto
https://www.invalidiliitto.fi/

Kuuloliitto ry
http://www.kuuloliitto.fi/

Kuurojen liitto
http://www.kuurojenliitto.fi/

Kynnys ry
http://kynnys.fi/

Käenkukka
https://www.facebook.com/kaenkukka

Näkövammaisten liitto ry
http://www.nkl.fi/

Vammaiskumppanuus
http://www.vammaiskumppanuus.fi/

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
http://www.tukikeskushilma.fi/

Järjestö 2.0 -hanke hakee työntekijöitä Pirkanmaalla

Pirkanmaalla alkava ja järjestöyhteistyöllä toteutettava Järjestö 2.0 – Järjestöt Pirkanmaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä -hanke edistää järjestökentän kunta- ja maakunta-yhteistyötä Pirkanmaan alueella, rakentaa Pirkanmaalle järjestöverkostoja sekä parantaa järjestöjen välistä viestintää ja järjestöverkostoista ulospäin suuntautuvaa viestintää.

Hankkeeseen etsitään kolmen hengen tiimiä, jonka jäsenet sijoittuvat kolmeen järjestöön; Arttelikumppanuusyhdistykseen, MLL:n Hämeen piiriin sekä Silta-Valmennusyhdistykseen.

Haemme Tampereelle kolmea hanketyöntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen aikavälille 1.8.2017-31.12.2020 kehittämään järjestöyhteistyötä Pirkanmaalle.

Etsimme innostuneita ja oma-aloitteisia työntekijöitä, joilla ovat hyvät yhteistyö- ja viestintätaidot sekä aktiivinen työote. Hankkeeseen rekrytoitavan tiimin työntekijöiltä odotamme soveltuvaa korkeakoulututkintoa, järjestökentän tuntemusta, kokemusta verkostotyöstä sekä laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

Hankkeen työntekijät ovat yhteistyön mahdollistajia, koollekutsujia sekä verkottajia. Hankkeen tiimi pääsee luomaan ja kehittämään uutta, joten toivomme, että olet avoin uusille ajatuksille ja ideoille ja sitoudut viemään niitä yhteistyössä eteenpäin!

Projektipäällikkö (Artteli-kumppanuusyhdistys)

Hankkeen projektipäällikkö vastaa hankkeen etenemisestä ja raportoinnista. Hänen vastuualueenaan on järjestöjen ja kuntien sekä maakuntien yhteistyön edistäminen ja kehittäminen. Projektipäällikkö vastaa hankkeessa toteutettavan Pirkanmaan järjestöselvityksen teosta sekä vaikuttamistyöstä.

Verkostokoordinaattori (MLL Hämeen piiri)

Verkostokoordinaattori vastaa Pirkanmaan järjestöjen keskinäisen yhteistyön ja verkottumisen vahvistumisesta ja sen edellyttämän toimintakulttuurimuutoksen ohjaamisesta. Hän aktivoi järjestöjä yhteiseen työhön hyvinvoinnin edistämiseksi. Vastuualueena erityisesti lapset, nuoret ja lapsiperheet.

Verkostotiedottaja (Silta-Valmennusyhdistys)

Hankkeen verkostotiedottaja vastaa hankkeen tiedotuksesta ja viestintäsuunnitelmasta. Hän huolehtii tiedon kulusta järjestöjen välillä ja järjestöverkostojen ulkoisesta viestinnästä. Hänellä on hallussaan useita sähköisiä ja perinteisiä tiedotuskanavia, jotka tähtäävät järjestötyön näkyvyyden lisäämiseen.

Hakemukset ja ansioluettelo pyydetään lähettämään viimeistään 7.6. klo 16 osoitteeseen jarjesto20@artteli-ry.fi. Haastattelut työtehtäviin järjestetään maanantaina 12.6. ja torstaina 15.6.

Lisätietoa tehtävistä antavat:
Projektipäällikkö: Sampo Järvelä p. 0400-628 344

Verkostokoordinaattori: Tia Kemppainen pe 26.5. klo 10-11, p. 044 722 1641 & Marita Viertonen pe 2.6. klo 13-14, p. 044 299 0541

Verkostotiedottaja: Kimmo Kumlander 26.5. Klo 13-15 ja 31.5. klo 9-11, p. 0505299675.