Vantaan kaupungin järjestämä ”kuulemistilaisuus” oli farssi ja pettymys

Tiedote
Julkaisuvapaa

Vantaan kaupunki järjesti 17.1. kuntalaisten erillisestä vaatimuksesta kuulemistilaisuuden kuljetuspalveluiden hankinnasta. Kokemus oli kafkamainen. Tilaisuuden alku käytettiin luennointiin kuljetuspalvelun asiakkaille tutusta asiasta eli siitä, mitä kuljetuspalvelu tarkoittaa. Tämän jälkeen n. 50 minuuttia käytettiin ryhmätöiden tekemiseen, mistä osallistujille ei ollut etukäteen kerrottu. Aikaa kuljetuspalvelun asiakkaiden kysymyksille jäi lopulta n. 20 minuuttia. Moni kysymys jäi kysymättä.

Emme ole aiemmin törmänneet kuulemistilaisuuteen, jossa aikaa käytetään ryhmätöiden tekoon. Tämä on vammaisten henkilöiden ja vanhusten älykkyyden törkeää aliarviointia. Tarkoitus oli ilmeisesti vaientaa huolestuneiden kuntalaisten kysymykset ja se, että sopimus ainoana palveluntuottajana näkyvästi paikalla olleen Helsingin matkapalvelukeskuksen kanssa on jo tehty, mutta tätä ei haluta ääneen sanoa.

Vammaiset henkilöt ja vanhukset ovat yksilöitä, joilla on liikkumiseensa liittyen yksilölliset tarpeet. Töihin on ehdittävä, lapset on vietävä harrastuksiin, verot kaupungille maksettava. Tästä huolimatta mihinkään kysymyksiimme esimerkiksi yksityisyydensuojasta, turvallisuudesta tai uuden palvelun hinnasta – joka tulisi olemaan 3 kertaa esimerkiksi Lähitaksin kanssa tehtyä sopimusta kalliimpi – ei edes pyritä näissä tilaisuuksissa vastaamaan. Sen sijaan kysyjille toistuvasti teroitetaan, kuinka suuri kuluerä me vammaiset ja vanhukset kaupungille olemmekaan ja ongelmien olemassaolo kielletään. Tämä on herjausta. Vammaisuus ei ole valinta.

Tässä julkaistuna muutamia niistä kysymyksistä, joihin emme tunnu saavan vastauksia: Tullaanko kuntalaisille myöntämään lisää avustajatunteja, jos liikkuminen hankaloituu ja aikaa kuluu merkittävästi enemmän matkojen yhdistelyn vuoksi? Onko missään huomioitu, ettei matkoja lain mukaan tarvitse yhdistellä, vaikka kuljetuspalvelu olisi kilpailutettu? Tullaanko näitä kuulemistilaisuuksia varten myöntämään kuljetuspalvelun asiakkaille lisämatkoja, kun ne kerran tuntuvat olevan kaupungin (riittämätön) keino ”osallistaa” ihmisiä päätöksentekoon?

Sanni Purhonen ja Yodit Melaku, Kynnys ry
Lasse Eva, Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston varsinainen jäsen
Eeva Pitkänen, puheenjohtaja, Vantaan Invalidit ry

Vantaan kaupungin menettely kuljetuspalvelujen hankinnassa ja siihen liittyvässä kuulemistilaisuudessa

Vantaan kaupunki ilmoitti marraskuun lopulla joillekin valikoiduille vammaisjärjestölle lähettämässään tiedotteessa, järjestävänsä 12.12. yleisötilaisuuden kuljetuspalvelujen hankinnasta. Taustalla asiassa on taksiliikenteen vapautuminen kilpailulle. Suunnitellussa hankinnassa kaikista Uudenmaan kuntien kuljetuksista vastaisi Helsingin matkapalvelukeskus eli MPK.

Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:ssä paheksumme voimakkaasti tapaa, jolla tästä kuulemistilaisuudesta on tiedotettu (ei ole tiedotettu) vantaalaisille vammaisjärjestötoimijoille ja kuntalaisille. Lisäksi Helsingin matkapalvelukeskuksen valinta hoitamaan kuljetuspalvelua olisi monesta syystä vakava virhe. Tässäkään asiassa palvelunkäyttäjien huolta ei ole kuunneltu.

Seuraavassa tiivistetysti kuljetuspalvelun hankintaan ja siitä tiedottamiseen liittyviä ongelmia:

Etsimme tietoa kuulemistilaisuudesta alkaen 7.12. Vantaan kaupungin nettisivuilta, paikallisista lehdistä ja muista kanavista, löytämättä asiasta mitään mainintaa. Lopulta soitimme tilaisuuden kutsussa mainituille virkamiehille, jotka kielsivät olevansa tietoisia tapahtumasta tiedottamisesta. Toinen henkilö löi asiasta kysyttäessä sosiaalityöntekijällemme luurin korvaan.

Tällainen tiedottaminen ei edistä vammaisten henkilöiden ja taksipalvelujen asiakkaiden osallistamista käyttämänsä palvelun valintaan. Toiminta on suorastaan surkuhupaisaa, kun puhutaan yleisötilaisuudesta. Väistämättä tulee mieleen, että tietoa hankinnasta yritetään päinvastoin peitellä. Syitä tähän voi olla monia. Keskeinen syy on, että matkapalvelukeskuksen käyttäjäkokemukset ovat pääsääntöisesti huonoja: taksit eivät saavu paikalle ajallaan, palvelu ei ole verrattavissa julkisen liikenteen käyttöön ja pahimmassa tapauksessa asiakkaat joutuvat jopa vaaratilanteisiin, mistä on olemassa useita esimerkkejä.

Espoossa on jo kokeiltu keskitettyä matkapalvelua, joka jouduttiin lopettamaan toimimattomana. Käyttäjien oikeus liikkua ja hoitaa asioitaan vapaasti sekä yksityisyydensuoja vaarantuvat. Palvelu asettaa vammaiset henkilöt selkeästi eriarvoiseen asemaan muiden kuntalaisten kanssa. Tällä kaikella ei tunnu hankintoja suunniteltaessa olevan mitään merkitystä. Ihmisiä kohdellaan kuin tavaraa.

Hallintolain palveluperiaate edellyttää, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 20 §:n 2 momentissa.

Muun muassa YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät vammaisten henkilöiden laajaa osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon. Meillä ei ole tietoa siitä, että hankintaa suunnittelevassa työryhmässä olisi yhtään itse vammaista henkilöä. Vammaispalvelujen tulisi olla asiakaslähtöisiä eikä palveluntuottajien etua yksipuolisesti ajavia.

Tiedottaja Sanni Purhonen, Vantaa

Sosiaalityöntekijä Yodit Melaku, Vantaa

Toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Helsinki

Kynnys ry

Kynnys ry:n Vimma-kulttuuripalkinto Kaisa Lekalle

Kunnia-Vimman saivat tanssija Tuuli Helkky Helle ja Salainen metsäni -elokuvan työryhmä.

Kynnys ry on myöntänyt järjestyksessään yhdeksännen vammaiskulttuuripalkinto Vimman sarjakuvataiteilija, graafikko Kaisa Lekalle. Palkintoon kuuluu Tukilinja-lehden myöntämä 5000 euron suuruinen työskentelyapuraha.

Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Se myöntää Vimma-palkinnon vuosittain sellaiselle taiteen tekijälle, joka on tuonut vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteellisesti korkeatasoisella tavalla. Palkinto voidaan myöntää minkä tahansa taiteen lajin edustajalle. Palkittavaa sai ehdottaa avoimella haulla ja ehdotuksia raadille tuli tänäkin vuonna useita kymmeniä.

Palkintoperusteissa todetaan, että Kaisa Leka (s. 1978) on tehnyt jo pitkään omakohtaista, kantaa ottavaa sarjakuvataidetta, jossa asenteita vammaisuutta ja epätäydellisyyttä kohtaan käsitellään hersyvän hauskalla, omakohtaisella ja älyllisesti haastavalla tavalla. Visuaalisesti hänen sarjakuvansa ovat omaleimaisia ja taidokkaita. Hänen englanninkieliset sarjakuvakirjansa ovat vuosien mittaan kasvaneet esteettisesti korkeatasoisiksi kokonaistaideteoksiksi. Ensimmäinen niistä,  I am not these feet (2003), käsittelee hänen omaa jalka-amputaatiotaan. Viimeisin teos, matkakirja Imperfect, julkaistiin tänä syksynä. Niiden myötä Kaisa Lekan hiiret ja ankat ovat pyöräilleet tiensä lukijoiden sydämiin niin Suomessa kuin maailmallakin, ja jättäneet pysyvän jäljen suomalaiseen sarjakuvataiteeseen. Kysymykset kyvykkyyden ja täydellisyyden vaatimuksista tekevät hänen sarjakuvissaan näkyviksi vallitsevia normeja, joita muidenkin kuin vammaisten ihmisten on helppo tunnistaa. Hänet on työstään palkittu jo Suomi-palkinnolla (2010), sarjakuvataiteilijoiden Puupää-palkinnolla (2012), Vuoden pyöräilijänä (2012) sekä Invalidiliiton Raimo Lindberg -palkinnolla (2013).

Raati halusi kiittää Kaisa Lekan työtä myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä. Hän toimi pitkään Porvoon paikallispolitiikassa tuoden esiin vammaisuuteen liittyviä tasa-arvokysymyksiä. Julkisuuden henkilönä hän ottaa edelleen kantaa, kun aihetta on. Hänen kaltaistaan ääntä Suomen kulttuurikentässä tarvitaan.

Kynnys ry myöntää myös kaksi Kunnia-Vimmaa: Tuuli Helkky Helle (s. 1933) palkitaan taiteellisesti monipuolisesta, korvaamattomasta elämäntyöstään, jossa keskeiseksi nousee hänen panoksensa integroidun tanssin kehityksessä Suomessa. Hän on julkaissut myös kaksi runokirjaa. Dokumenttielokuvan Salainen metsäni työryhmä palkitaan puhuttelevan kauniista, autistisen ihmisen rikasta sisäistä maailmaa kuvaavasta elokuvasta. Salainen metsäni on herättänyt katsojat Suomessa ja maailmalla ymmärtämään, miten tärkeitä jokapäiväisen elämän laatu ja kommunikointimahdollisuudet puhumattomille autisteille ovat. Tämä elokuva kaataa raja-aitoja ja tuo julkisuuteen äänen, joka olisi muuten jäänyt kuulematta.

Vimma-palkintoraatiin kuuluivat Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Kulttuuriyhdistys Eucrean puheenjohtaja Ismo Helén, Tukilinja-lehden päätoimittaja Iris Tenhunen, kriitikko Otso Kantokorpi Suomen arvostelijain liiton edustajana sekä erityisasiantuntija Sari Salovaara Kulttuuria kaikille -palvelusta.

Kaikille palkituille tarjotaan mahdollisuus esitellä teoksiaan ja työtään sekä Kynnyksen Galleria Kioskissa että vammaispoliittista taidetta esittelevällä vuosittaisella Cross Over -festivaalilla Helsingissä.

Palkinnot jaettiin kansainvälisen vammaisten päivän festivaalitapahtuman yhteydessä 3.12. Ruoholahden kauppakeskuksen tapahtumatila Ruohiksessa.

Lisätietoja: sanni.purhonen@kynnys.fi. Kuva: Ismo Helén

Kynnys-palkinto OTM Jukka Kumpuvuorelle

Vuoden 2017 Kynnys-palkinto myönnettiin  kansainvälisen vammaisten päivän juhlassa Turussa turkulaiselle lakimiehelle, oikeustieteen maisteri Jukka Kumpuvuorelle.

Kumpuvuori on ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi ja lakitoimiston perustaja. Hän on toiminut asiantuntija- ja luottamustehtävissä useissa vammaisjärjestöissä esim. Kynnys ry:ssä. Lisäksi hän on jakanut pyyteettömästi kokemusasiantuntijana osaamistaan vammaisuudesta.

Kumpuvuori on perustanut Suomen ensimmäisen vain vammaisten oikeuksiin erikoistuneen lakitoimiston, joka hoitaa monipuolisesti hallinto-oikeudellisia prosesseja. Hän toimii suosittuna kouluttajana ja on mm. kehittänyt Vammaisoikeuden ajokortti – koulutuksen. Tätä suosittua koulutusta on järjestetty ympäri maata.

Kumpuvuori on myös toiminut asiantuntijana myös kansainvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa Aasiassa ja Afrikassa.

Hänet tunnetaan aktiivisena kannanottajana, jonka mielipiteet ovat saaneet runsaasti huomioita.

Järjestyksessään 16. Kynnys-palkinnon luovuttivat Kynnys ry:n Turun toimikunnan puheenjohtaja Markku Vuorinen ja hallituksen jäsen Riitta Nissilä Turussa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa sunnuntaina 3.12. kansainvälisen vammaisten päivän juhlassa.

Lisätiedot: Olli Nordberg, olli.nordberg@kynnys.fi, 045 7732 4114.

Tiedote: Pyyntö yhdenvertaisuusvaltuutetulle VR:n käytäntöjen huomioimiseksi

Julkaisuvapaa

 Yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi lain soveltamisalalla antaa yleisiä suosituksia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja valtuutettu voi antaa yksittäistapauksessa perustellun kannanoton tämän lain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiseksi taikka sellaisen jatkamisen tai uusimisen estämiseksi. 

 Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet toteuttamaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi.  Sopimuspuolet kieltävät kaiken syrjinnän vammaisuuden perusteella ja takaavat vammaisille henkilöille yhdenvertaisen ja tehokkaan oikeussuojan syrjintää vastaan syrjintäperusteesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen.

 Sopimuksen 9. artiklan mukaan, jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään ja varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta.

 Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain sekä vammaissopimuksen säännökset, Kynnys ry pyytää yhdenvertaisuusvaltuutettua kiinnittämään huomioita seuraaviin asioihin rautatieliikenteessä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Seuraavissa esiin nostetuissa tilanteissa on kyse siitä, että yhdenvertaisuus ei toteudu ja vammainen henkilö saattaa joutua syrjinnän kohteeksi

 

1. Junaan pääsy pyörätuolilla matkustettaessa

Lähiliikenteessä ei ole enää konduktöörejä. Ongelma ei ole merkittävä, jos asema, miltä nousee junaan tai poistuu junasta, on nykyaikainen ja laituri on korotettu. Jos aseman laituri ei ole samassa tasossa kuin juna, tarvitaan luiskaa. Junissa on irtoluiska lukitussa kaapissa.

 Aiemmin konduktöörit asettivat luiskan junan ovelle tarvittaessa. Nyt kun konduktööriä ei ole junassa, tulisi kuljettajan tulla auttamaan. Mutta kuinka viestiä junassa veturinkuljettajalle avun tarve? Junaan saavuttaessa junankuljettaja saattaa nähdä pyörätuolilla liikkuvat matkustajan pyrkivän junaan mutta voisiko hän tosissaan jättää junan ohjaamon. Vammaisen matkustajan pitää voida luottaa siihen, että hän pääsee junaan tai siitä pois.

 Ei myöskään ole kohtuullista, että VR vaatii lähijunalla matkustavaa ilmoittamaan itsestään etukäteen, jos tarvitsee apua. Lähijuna on aivan erityisesti luonteeltaan sellainen juna, johon hypätään silloin kun itselle sopii. On hyvin vaikea tietää kahta vuorokautta etukäteen tarkalleen, milloin matkustaa lähijunalla.

 Yksi merkittävä iso asema, jossa laituri on eri tasossa, on Riihimäen asema. Laiturin korotusta on vaadittu useita vuosia ja se on luvattu toteuttaa mutta edelleenkään ei ole ryhdytty toimenpiteisiin.

 

2. Tilanpuute palveluvaunuissa

Junissa on yleensä yksi ns. palveluvaunu johon on esteetön pääsy. Pendolinoissa ja Allegroissa hissillä IC2-junissa ovella on tasossa liikkuva luiska, jonka avulle junaan pääsee useimmiten vaivatta. Pyörätuolille varatut tilat ovat kuitenkin usein täynnä lastenvaunuja. Lastenvaunuja saattaa olla toistakymmentä, mikä tekee matkustamisesta välillä erittäin hankalaa ja myös epämukavaa.

 Matkustajan ei tarvitse ilmoittaa, jos matkustaa lastenvaunujen kanssa. Vammainen pyörätuolimatkustaja varaa kuitenkin itselleen pyörätuolipaikan. Kun paikalla onkin lastenvaunu, joutuu pyörötuolilla matkustava etsimään lastenvaunun omistajan ja pyytämään siirtämään/kokoamaan lastenvaunut.

 Aina tämä ei onnistu. Lastenvaunun omistaja istuu toisessa vaunussa tai tilanpuutteen takia ei vaunuja saada kokoon laitettunakaan sijoittumaan muualle. Toki junissa pitää pystyä matkustamaan myös lastenvaunujen kanssa, mutta nykyinen tilanne on todella haastava pyörätuolikäyttäjille ja myös lastenvaunujen kanssa matkustaville.

 VR ei ole reagoinut asiaan oikein millään positiivisella tavalla vaan on jättänyt konduktöörit selviämään ongelman kanssa yksin.

 

3. Ravintolavaunujen esteettömyys

IC2-juniin ovat tulleet Duetto-ravintolavaunut. Vaunuihin pääsee esteettä sisään mutta itse ravintolaosaan ei. Käytävä on jaettu rautakaiteella kahtia ja kulkuväylä on kaventunut siten, että pyörätuolilla kulkeminen on mahdotonta. Samoin yhdenkään pöydän ääreen ei pääse. Ravintolavaunussa ei ole esteetöntä wc-tilaa.

 VR perustelee asiaa sillä, että palveluvaunuun konduktööri voi tuoda asiakkaalle juotavaa tai syötävää tarvittaessa. Asiaan liittyy kuitenkin useita ongelmia. Palveluvaunussa ei ole sellaista pöytää minkä ääressä pyörätuolissa matkustava voisi oikeasti syödä tai juoda. Palveluvaunu on usein niin täynnä, ettei edes siellä olevan pienen pöydän läheisyyteen ole pääsyä. Konduktöörit eivät yleensä suostu tuomaan alkoholipitoisia juomia palveluvaunuun. Sosiaalisesti on kohtuutonta, että matkustaja ei voi olla ravintolavaunussa matkakumppaniensa kanssa.

Pendolinoihin on tullut  ravintolaosioon yksi pöytä, johon pääsee olosuhteisiin nähden melko esteettömästi.

 

 4. Makuuvaunujen esteettömyys

Makuuvaunuja tilattiin toistakymmentä vuotta sitten ja esteettömyysnäkökulma jäi pitkälti toteuttamatta. Makuuvaunujen wc on aivan liian ahdas ja ainoa ns. esteetön makuuhytti on myös liian ahdas. Vammaisten asiantuntijat tekivät lukuisia esityksiä suunnitelmien muutoksista mutta niitä ei otettu huomioon.

 Sekä makuuvaunujen että edellä mainittujen ravintolavaunujen esteettömyyden edellytys on ollut VR:n tiedossa jo vaunuja tilattaessa ja suunniteltaessa, joten kysymys on tietoisesta esteellisyyden lisäämisestä.

 

5. Junalippujen hankinta

VR:n omassa lipunmyynnissä hankaluuksia ei juuri ole vaan vaikeudet liittyvät automaatista ostamiseen ja netin käyttöön. Automaatit ovat osalle vammaisista esteellisiä. Automaatit ovat pyörätuolinkäyttäjille ja lyhytkasvuisille liian korkealla. Heikkonäköisille kosketusnäyttö on vaikea, ellei mahdoton käyttää. Automaatteja ei myöskään ole kaikilla asemilla.

 Avustajan istumapaikkaa on ajoittain vaikea saada samalla kertaa ja asiakas joutuu joskus soittamaan palvelunumeroon. Pyörätuolipaikkaa varattaessa ei nettikaupasta saa avustajalle paikkaa.

 Yhtenä havaittuna ongelmana on myös ison opaskoiran kanssa matkustaminen. Netistä ei voi ostaa lippua ison lemmikin paikalle siten, ettei apuvälineestä tarvitsisi maksaa. Asia hoituu soitolla verkkokaupan tukipuhelimeen, mutta aina siihen on mennyt enemmän aikaa kuin nettilipun ostamiseen olisi kulunut.

 

6. Aikaisemmat toimenpiteet

Yhteistyö on VR:n ja vammaisten välillä olemassa, mutta se on hyvin näennäistä. Olemme esimerkiksi keskustelleet näistä edellä esitetyistä asioista pari vuosikymmentä, mutta muutoksia ja parannuksia on tullut niukasti. Sinänsä kalusto on kehittynyt mutta ei yhdenvertaisuuden lähtökohdasta.

 Ongelmista on kirjoitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle mutta hän on todennut, ettei hänellä ole mandaattia käsitellä VR:n asioita, koska kyse ei ole viranomaisesta. Liikenneministeriö ja TRAFI ovat tietenkin vastuullisia. Heillä ei ole kuitenkaan ollut halua puuttua asiaan.

 Olemme kirjoittaneet VR:lle kirjeitä, joissa Duetto- ravintolavaunujen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota ja vaadittu kohtuullisia mukautuksia siten, että ravintolavaunusta poistettaisiin kulkemista estävä metallikaide ja tehtäisiin yhteen pöytään paikka pyörätuolia käyttäviä varten, mutta tästäkin on kieltäydytty.

Kunnioittaen

Amu Urhonen, pj./ Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja

Kynnys ry

Kynnys Tampere: kutsu piknikille

 

Kynnys ry:n Tampereen toimikunta järjestää jäsenistölleen jo perinteiseksi tulleen piknik-tapahtuman to 10.8.2017 klo. 13.30-17 Tampereen Seudun Invalidien Kesäkodilla Aitorannassa, os. Hirviniementie 375, Tampere.

Tällä kertaa saamme vieraaksemme Pirkanmaan Sote-projektijohtaja Jaakko Herralan.

Vietämme iltapäivää viihtyisissä merkeissä toisiimme tutustuen. Tarjolla on myös keskustelua ajankohtaisista sote-aiheista. Nautimme pientä suolaista ja makeaa purtavaa kauniissa Näsijärvi maisemissa.

Perimme tarjoilusta 7 euron omavastuun, joka maksetaan paikanpäällä. Paikalla on yksi yleisavustaja. Aitoranta on esteetön, mutta luontopolut ja päärakennus ovat paikoin haasteellisia.

Ilmoittautumiset: pe 4.8. mennessä Sirpa Virtaselle p. 050 400 4028 tai email: sirpa.a.virtanen@gmail.com.

Tervetuloa! Iloinen mieli ja retkeilyasenne mukaan!

 

Ennakkotilaa: Voihan vammainen – lasten kuvasanakirja vammaisuudesta

Ennakkotilaa oma kappaleesi teoksesta Voihan vammainen – lasten kuvasanakirja vammaisuudesta Kynnyksen toimistolta (os. jari.gusev@kynnys.fi) 15.8. mennessä niin saat kirjan ilman postimaksua lähipostiin hintaan 25€ (sis. alv.)! Mainitsethan tilauksessa matkapuhelinnumerosi postin ilmoitusta varten.

Mitä tarkoittaa afasia, aistivammainen tai mitä merkitsee CP-vamma, Down tai epilepsia? Tiesitkö, että rullatuoli ei ole kiva sana? Tai että kääpiöt ovat aina satuolentoja, eivät oikeita ihmisiä. Vammaissanakirja on tarkoitettu seitsemän–kymmenvuotiaille lapsille, mutta se soveltuu myös isommille ihmisille, opettajien ja erityisopettajien tai sairaalahenkilökunnan käyttöön.

Kirjan sivuilla seikkailevat myös Myrsky, Kalle, Siiri, Jaakob ja Leila. Osa lapsista on vammaisia ja osa ei. Heille sattuu ja tapahtuu. Elämä on hurjaa ja kurjaa, kivaa ja kauheaa, pääasia että se maistuu elämältä!

Tekijät: Tietokirjailija ja toimittaja Heini Saraste on kirjoittanut monia kirjoja ja artikkeleita vähemmistöistä. Kuvittaja Väinö Heinonen työskentelee Kynnys ry:n graafikkona. Hän on kuvittanut useita kirjoja. Kirja on tehty yhteistyössä Into Kustannuksen kanssa. Julkaisuajankohta: 8/2017.

Kysely vammaispalveluiden asiakkaille koskien osallisuutta vammaissosiaalityön asiakasprosessissa

Hyvä vammaisalan toimija,

Ohessa kysely vammaispalveluiden asiakkaille koskien osallisuutta vammaissosiaalityön asiakasprosessissa. Kyselyitä on kaksi:

Alle 18-vuotiaille vammaispalveluiden asiakkaille sekä heidän perheilleen:

https://www.webropolsurveys.com/S/C209CB169898860C.par

Kysely täysi-ikäisille vammaispalveluiden asiakkaille:

https://www.webropolsurveys.com/S/EB1461D8E11DE317.par

Kyselyiden tarkoituksena on kartoittaa vammaispalveluiden asiakkaiden ideoita ja toiveita asiakasosallisuuden suhteen. Kyselyt ovat auki syyskuun 2017 loppuun asti.

Toivomme että levitätte tätä kyselyä mahdollisimman laajalle, esim. jakamalla tiedotetta asiakkaillenne, lähettämällä linkkiä yhteistyökumppaneillenne/asiakkaillenne ja jakamalla kyselyiden linkkejä sosiaalisessa mediassanne.

Kysely on osa ESR-rahoitteista Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO)- hanketta, joka toteuttaa sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimintalinjaa (TL5). Kyselyn tarkoituksena on selvittää vammaissosiaalityön asiakkaiden mielipiteitä ja ideoita hankkeen osatoteuttajia laajemmalla asiakaskunnalla. Hankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, THL, Espoon kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Kynnys ry, Invalidiliitto, Eksote sekä Eteva.

Kyselystä ja hankkeesta:

Heli Ronimus,

projektisuunnittelija, Espoo

043 8270726

heli.ronimus@espoo.fi

Nelli Lindroos

kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Rovaniemi

016 3226312

nelli.lindroos@rovaniemi.fi

Annina Heini

suunnittelija Kynnys ry

040 9401399

annina.heini@kynnys.fi