Tiedote: Pyyntö yhdenvertaisuusvaltuutetulle VR:n käytäntöjen huomioimiseksi

Julkaisuvapaa

 Yhdenvertaisuusvaltuutetulle

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi lain soveltamisalalla antaa yleisiä suosituksia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja valtuutettu voi antaa yksittäistapauksessa perustellun kannanoton tämän lain vastaisen menettelyn ennaltaehkäisemiseksi taikka sellaisen jatkamisen tai uusimisen estämiseksi. 

 Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet toteuttamaan kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi.  Sopimuspuolet kieltävät kaiken syrjinnän vammaisuuden perusteella ja takaavat vammaisille henkilöille yhdenvertaisen ja tehokkaan oikeussuojan syrjintää vastaan syrjintäperusteesta riippumatta. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen.

 Sopimuksen 9. artiklan mukaan, jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään ja varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta.

 Ottaen huomioon yhdenvertaisuuslain sekä vammaissopimuksen säännökset, Kynnys ry pyytää yhdenvertaisuusvaltuutettua kiinnittämään huomioita seuraaviin asioihin rautatieliikenteessä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Seuraavissa esiin nostetuissa tilanteissa on kyse siitä, että yhdenvertaisuus ei toteudu ja vammainen henkilö saattaa joutua syrjinnän kohteeksi

 

1. Junaan pääsy pyörätuolilla matkustettaessa

Lähiliikenteessä ei ole enää konduktöörejä. Ongelma ei ole merkittävä, jos asema, miltä nousee junaan tai poistuu junasta, on nykyaikainen ja laituri on korotettu. Jos aseman laituri ei ole samassa tasossa kuin juna, tarvitaan luiskaa. Junissa on irtoluiska lukitussa kaapissa.

 Aiemmin konduktöörit asettivat luiskan junan ovelle tarvittaessa. Nyt kun konduktööriä ei ole junassa, tulisi kuljettajan tulla auttamaan. Mutta kuinka viestiä junassa veturinkuljettajalle avun tarve? Junaan saavuttaessa junankuljettaja saattaa nähdä pyörätuolilla liikkuvat matkustajan pyrkivän junaan mutta voisiko hän tosissaan jättää junan ohjaamon. Vammaisen matkustajan pitää voida luottaa siihen, että hän pääsee junaan tai siitä pois.

 Ei myöskään ole kohtuullista, että VR vaatii lähijunalla matkustavaa ilmoittamaan itsestään etukäteen, jos tarvitsee apua. Lähijuna on aivan erityisesti luonteeltaan sellainen juna, johon hypätään silloin kun itselle sopii. On hyvin vaikea tietää kahta vuorokautta etukäteen tarkalleen, milloin matkustaa lähijunalla.

 Yksi merkittävä iso asema, jossa laituri on eri tasossa, on Riihimäen asema. Laiturin korotusta on vaadittu useita vuosia ja se on luvattu toteuttaa mutta edelleenkään ei ole ryhdytty toimenpiteisiin.

 

2. Tilanpuute palveluvaunuissa

Junissa on yleensä yksi ns. palveluvaunu johon on esteetön pääsy. Pendolinoissa ja Allegroissa hissillä IC2-junissa ovella on tasossa liikkuva luiska, jonka avulle junaan pääsee useimmiten vaivatta. Pyörätuolille varatut tilat ovat kuitenkin usein täynnä lastenvaunuja. Lastenvaunuja saattaa olla toistakymmentä, mikä tekee matkustamisesta välillä erittäin hankalaa ja myös epämukavaa.

 Matkustajan ei tarvitse ilmoittaa, jos matkustaa lastenvaunujen kanssa. Vammainen pyörätuolimatkustaja varaa kuitenkin itselleen pyörätuolipaikan. Kun paikalla onkin lastenvaunu, joutuu pyörötuolilla matkustava etsimään lastenvaunun omistajan ja pyytämään siirtämään/kokoamaan lastenvaunut.

 Aina tämä ei onnistu. Lastenvaunun omistaja istuu toisessa vaunussa tai tilanpuutteen takia ei vaunuja saada kokoon laitettunakaan sijoittumaan muualle. Toki junissa pitää pystyä matkustamaan myös lastenvaunujen kanssa, mutta nykyinen tilanne on todella haastava pyörätuolikäyttäjille ja myös lastenvaunujen kanssa matkustaville.

 VR ei ole reagoinut asiaan oikein millään positiivisella tavalla vaan on jättänyt konduktöörit selviämään ongelman kanssa yksin.

 

3. Ravintolavaunujen esteettömyys

IC2-juniin ovat tulleet Duetto-ravintolavaunut. Vaunuihin pääsee esteettä sisään mutta itse ravintolaosaan ei. Käytävä on jaettu rautakaiteella kahtia ja kulkuväylä on kaventunut siten, että pyörätuolilla kulkeminen on mahdotonta. Samoin yhdenkään pöydän ääreen ei pääse. Ravintolavaunussa ei ole esteetöntä wc-tilaa.

 VR perustelee asiaa sillä, että palveluvaunuun konduktööri voi tuoda asiakkaalle juotavaa tai syötävää tarvittaessa. Asiaan liittyy kuitenkin useita ongelmia. Palveluvaunussa ei ole sellaista pöytää minkä ääressä pyörätuolissa matkustava voisi oikeasti syödä tai juoda. Palveluvaunu on usein niin täynnä, ettei edes siellä olevan pienen pöydän läheisyyteen ole pääsyä. Konduktöörit eivät yleensä suostu tuomaan alkoholipitoisia juomia palveluvaunuun. Sosiaalisesti on kohtuutonta, että matkustaja ei voi olla ravintolavaunussa matkakumppaniensa kanssa.

Pendolinoihin on tullut  ravintolaosioon yksi pöytä, johon pääsee olosuhteisiin nähden melko esteettömästi.

 

 4. Makuuvaunujen esteettömyys

Makuuvaunuja tilattiin toistakymmentä vuotta sitten ja esteettömyysnäkökulma jäi pitkälti toteuttamatta. Makuuvaunujen wc on aivan liian ahdas ja ainoa ns. esteetön makuuhytti on myös liian ahdas. Vammaisten asiantuntijat tekivät lukuisia esityksiä suunnitelmien muutoksista mutta niitä ei otettu huomioon.

 Sekä makuuvaunujen että edellä mainittujen ravintolavaunujen esteettömyyden edellytys on ollut VR:n tiedossa jo vaunuja tilattaessa ja suunniteltaessa, joten kysymys on tietoisesta esteellisyyden lisäämisestä.

 

5. Junalippujen hankinta

VR:n omassa lipunmyynnissä hankaluuksia ei juuri ole vaan vaikeudet liittyvät automaatista ostamiseen ja netin käyttöön. Automaatit ovat osalle vammaisista esteellisiä. Automaatit ovat pyörätuolinkäyttäjille ja lyhytkasvuisille liian korkealla. Heikkonäköisille kosketusnäyttö on vaikea, ellei mahdoton käyttää. Automaatteja ei myöskään ole kaikilla asemilla.

 Avustajan istumapaikkaa on ajoittain vaikea saada samalla kertaa ja asiakas joutuu joskus soittamaan palvelunumeroon. Pyörätuolipaikkaa varattaessa ei nettikaupasta saa avustajalle paikkaa.

 Yhtenä havaittuna ongelmana on myös ison opaskoiran kanssa matkustaminen. Netistä ei voi ostaa lippua ison lemmikin paikalle siten, ettei apuvälineestä tarvitsisi maksaa. Asia hoituu soitolla verkkokaupan tukipuhelimeen, mutta aina siihen on mennyt enemmän aikaa kuin nettilipun ostamiseen olisi kulunut.

 

6. Aikaisemmat toimenpiteet

Yhteistyö on VR:n ja vammaisten välillä olemassa, mutta se on hyvin näennäistä. Olemme esimerkiksi keskustelleet näistä edellä esitetyistä asioista pari vuosikymmentä, mutta muutoksia ja parannuksia on tullut niukasti. Sinänsä kalusto on kehittynyt mutta ei yhdenvertaisuuden lähtökohdasta.

 Ongelmista on kirjoitettu eduskunnan oikeusasiamiehelle mutta hän on todennut, ettei hänellä ole mandaattia käsitellä VR:n asioita, koska kyse ei ole viranomaisesta. Liikenneministeriö ja TRAFI ovat tietenkin vastuullisia. Heillä ei ole kuitenkaan ollut halua puuttua asiaan.

 Olemme kirjoittaneet VR:lle kirjeitä, joissa Duetto- ravintolavaunujen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota ja vaadittu kohtuullisia mukautuksia siten, että ravintolavaunusta poistettaisiin kulkemista estävä metallikaide ja tehtäisiin yhteen pöytään paikka pyörätuolia käyttäviä varten, mutta tästäkin on kieltäydytty.

Kunnioittaen

Amu Urhonen, pj./ Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja

Kynnys ry