Kysely vammaisille korkeakouluopiskelijoille ja vammaisille korkeakoulutetuille!

OLETKO JO VASTANNUT? Osallistu 19.3 mennessä!
Kysely vammaisille korkeakouluopiskelijoille ja vammaisille korkeakoulutetuille!

Kysely opiskelijoille:
https://www.webropolsurveys.com/S/74EC99BC4560CEC8.par

Kysely valmistuneille:
https://www.webropolsurveys.com/S/3B64DB48CB0F7CD3.par

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Tarinoista voimaa -hankkeessa (2016-2019) tehdään selvitystä, jonka tuloksia käytetään vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen tueksi luotavan voimaannuttavan verkkopalvelun kehittämisessä. Selvityksen pohjaksi toteutetaan kaksi kyselyä, jotka kohdennetaan vammaisille korkeakouluopiskelijoille sekä vammaisille korkeakoulusta valmistuneille. Opiskelijoille suunnatun kyselyn kautta selvitetään vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen liittyviä kokemuksia, näkemyksiä sekä tiedon ja tuen tarpeita. Valmistuneille tarkoitetun kyselyn avulla kerätään kannustavia tarinoita työelämästä.

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan yhteensä 4 kpl 20 e:n lahjakortteja.

Vastauksia toivotaan kaikilta, joilla on jokin vamma tai toiminnan rajoite.

Edistetään yhdessä vammaisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan niillä tiedoilla ja taidoilla, joita he kehittävät eri puolilla Suomea sijaitsevissa korkeakouluissa!

Lisätietoa: Annina Heini, VTM, suunnittelija, Kynnys ry, Tarinoista voimaa –hanke, p. 040 9401399, annina.heini@kynnys.fi

 

Tietotekniikka apuna näkövammaisen arjessa

Monet tietotekniset ratkaisut helpottavat näkörajoitteisen arkea. Kuitenkin alati digitalisoituva maailma tuo omat haasteensa. Vielä tänä päivänäkin on sellaista materiaalia, joka ei ole ruudunlukuohjelmaa käyttävälle saavutettavaa. Ruudunlukuohjelman toiminta kun perustuu pitkälti synteettisen puheen tuottamiseen, ja sitä kautta ohjelma välittää ruudun sisältämän informaation laitteen käyttäjälle.

Kuvapohjaiset internet-sivut ovat näkörajoitteiselle suorastaan painajainen, koska niiden sisällön selvittäminen ilman näkevän apua on käytännössä täysin mahdotonta. Ruudunlukuohjelma ei osaa tulkita kuvapohjaista materiaalia mitenkään, koska puhesyntetisaattorin toiminta perustuu tekstin tulkitsemiseen. Toki sellaisiakin sovelluksia on, jotka ottavat kuvan kuvattavasta kohteesta ja välittävät sen jälkeen aineiston käyttäjälle. Lähtökohtaisesti kuvat kuitenkin ovat saavuttamattomia minulle eli vaikeasti heikkonäköiselle ja sokealle henkilölle.

Tietyntyyppiset internet-sivut aiheuttavat näkörajoitteiselle päänvaivaa. Internet-sivusta tulee saavuttamaton, jos sen sisältö perustuu joko kuvalliseen tai graafiseen esittämiseen. Apuvälineet eivät nimittäin osaa tulkita graafisia esityksiä juuri lainkaan. Tällöin sivun sisällön selville saaminen ei onnistu ilman näkevän apua.

Toisaalta hyvinkin saavutettavia verkkosivustoja löytyy. Esimerkki tällaisesta on Yleisradion verkkosivut. Niitä pystyy hyvin selaamaan apuvälineillä. Saavutettavat verkkosivut ovat sellaiset, että linkit on aseteltu niissä loogisesti, ja ne pystyy helposti löytämään. Näiden sivustojen sisältö ei ole liian graafinen tai muulla tavoin liian visuaalinen eikä sivupohja perustu kuvalliseen sivupohjaan.

Joskus sivun suunnittelu ja sen toteutus saa aikaan sen, että sivustosta tulee käytännössä saavuttamaton. Esimerkkinä tällaisesta hankalasti saavutettavasta sivustosta on Google Classroom. Tuon sivun käytöstä allekirjoittaneella on kokemusta. Sen sisältö on liian hankalasti löydettävissä apuvälineitä käytettäessä. Kyseinen sivu on mitä ilmeisemmin tehty jollekin graafiselle pohjalle.

Tietyissä tilanteissa tiedostonmuodon muuttaminen tulee kyseeseen. Kaikki materiaali ei nimittäin ole heti saavutettavassa muodossa. Välillä materiaalin kanssa saa askarrella melkoisesti, ennen kuin sen saa luettavaan muotoon. Powerpoint-tiedostot tuottavat eniten päänvaivaa, ja niiden esteellisyydestä minulla on kokemusta. Niitä ei tällä hetkellä voi lukea Windows-laitteilla lainkaan, koska laitteissa toimiva ruudunlukuohjelma ei osaa tulkita niitä. Itse Powerpoint-tiedoston luominenkaan ei onnistu millään lailla.

Jaakko Marttila,

Kynnyksen harjoittelija

 

Esteellisen ympäristön haasteet näkörajoitteiselle

Esteellinen ympäristö tuo haasteensa myös näkörajoitteiselle. Esimerkiksi jalankulkuväylällä olevat liikkeiden mainoskyltit aiheuttavat hankaluuksia. Ne ovat usein aika keskellä tietä varsinkin, jos jalankulkutie on kapea, kuten useat jalankulkuväylät pääkaupungissamme ovat. Mainoskyltteihin voi törmätä helposti, koska ne eivät ole selkeästi havaittavissa. Allekirjoittaneella on kokemusta mainoskyltteihin osumisesta.

Samoin kulkemista haittaavat ydinkeskustassa jalkakäytävälle päin aukeavat liikkeiden ovet. Ne ovat usein apposen auki ja silloin niitä ei voi havaita ajoissa. Niihin törmää varsin helposti. Ongelmia tuottaa kapealla kadulla yhtäkkiä eteen tulevat portaat. Niitä ei usein ole merkitty mitenkään. Tai, vaihtoehtoisesti, keskelle jalkakäytävää pysäköidyt autot. Kun moottori ei ole päällä, esteen havaitseminen on mahdotonta. Liki piti -tilanteita on ollut useita.

Erityisesti talvi tuo hankaluuksia kulkemiseen lumen vuoksi. Talven tultua tien reunoja ei enää erota valkoisella kepillä ja oikean reitin havaitseminen on haasteellista. Runsas lumimäärä nimittäin aiheuttaa sen, että tien reunan seuraaminen muuttuu lähes mahdottomaksi. Eksymisen vaara kasvaa suureksikin talven tultua. Lisäksi erilaisten esteiden havaitseminen lumen seasta on vaikeaa. Toki liukkaus tekee omat kepposensa ja omalla kohdallani jään havaitseminen ei onnistu mitenkään. Valkoisella kepillä jäätä ei huomaa, koska kepin kärki vain liukuu jään päällä. Näin ollen kulkemisesta tulee liukkailla erittäin haastavaa ja vaivalloista. Kävellä saa aivan kieli keskellä suuta.

Toki erilaiset liiketilatkin tuovat omat haasteensa. Hyllyjen sijoittelu ja muut tavaralliset tasot tekevät näkörajoitteisen kulkemisesta haastavaa. Portaikot aiheuttavat hankaluuksia silloin, jos niissä ei ole kaidetta lainkaan tai kaiteessa on kiinni jotain, joka estää sen käytön. Portaikoissa tulisi olla kaiteet helpottamassa kulkemista ja samalla niiden tulisi mahdollisuuksien mukaan olla esteettömiä.

Työmaat ovat näkövammaiselle suoranainen päänvaiva. Niiden seurauksena kulkujärjestelyt muuttuvat ja kuljettavan reitin löytäminen on varsin vaikeaa. Hankaluuksia aiheuttavat niin rakennustelineet kuin tietyömaatkin. Näitä kumpaakaan ei ole mahdollista havaita ja tilanteesta tekee tukalan se, että näkövammaisena en voi olla lainkaan varma siitä, mitä kautta työmaan pystyy kiertämään tai onko kiertomahdollisuutta lainkaan. Minulla on henkilökohtaisesti kokemusta tiukoista tilanteista työmaiden kohdalla.

Jaakko Marttila,

Kynnyksen harjoittelija

 

 

Sukkulointia Helsingin ydinkeskustassa

Pysäytän bussin käyttäen bussinpysäytyskylttiä, koska en näe bussin numeroa. Kyltin avulla pystyn pysäyttämään vieläpä oikean bussin, koska se pysähtyy kohdalleni, jos kyseinen bussi on se, johon olen menossa. Mikäli näin ei ole, bussi ajaa ohitseni.

Junan löydän yksinkertaisesti siten, että opettelen sen laiturin paikan, josta junani lähtee. Leppävaaran juna-asema ei tuota kovin suuria vaikeuksia. Siellä on neljä raidetta ja oma junani on bussipysäkkejä lähimpänä olevalla raiteella. Helsingin päärautatieasemalla oikean junan löytäminen tuottaa jo hieman hankaluuksia, koska raiteita on paljon ja monta junaa lähtee samaan aikaan. Olen opetellut lähijunien raiteiden paikat laskemalla ne numeroittain. Näin osaan suunnistaa esimerkiksi raiteelle 16. Jos junani lähtee raiteelta 18, tiedän, että minun pitää mennä kaksi raidetta vasemmalle päin.

Kulkeminen Helsingin päärautatieasemalta Siltasaarenkadulle onnistuu ihan hyvin. Teen matkan jalan. Reitti on muuten selkeä, mutta hankaluuksia tuottavat jalkakäytävällä olevat mainoskyltit. Niihin voi törmätä, koska en näe niitä kuin aivan kohdalla. Olisi suotavaa, että mainoskylttejä ei laitettaisi aivan talon seinän viereen, koska käytän valkoista keppiä ja kuljen tänne tullessani seinän viertä. Seinän vierustan olisi hyvä olla esteetön näkövammaisen liikkumisen kannalta. Seinän viertä kulkemalla paikallistan sijaintini ja huomaan talon kulman parhaiten. Näin kulkeminenkin on hieman turvallisempaa, kun ei tarvitse koko ajan pelätä pyöräilijöitä. Pyöräilijät kun tuppaavat ajamaan aika kovaa, eritoten keskustassa.

Oman haasteensa matkalla tuovat kuusi kadunylityskohtaa. Niissä on kyllä liikennevalot, mutta kyseisissä liikennevaloissa ei ole lainkaan ääniohjausta, joka kertoisi piippaamalla, milloin kadun voi turvallisesti ylittää. Nopeasti piippaava ääni kertoo, että valo on vihreällä ja kadun voi ylittää. Hitaasti piippaava ääni puolestaan tarkoittaa, että valo on joko keltaisella tai punaisella — näin ollen katua ei voi ylittää. Ääniohjatut liikennevalot helpottavat kulkemistani, koska en näe liikennevaloja. Ilman ääniohjausta olen niin sanotusti pallo hukassa ja on turvauduttava kanssakulkijoihin. Siinäkin on sudenkuoppansa. Jokuhan voi mennä päin punaisia, mutta minä en sitä tiedä.

Tämä tilanne tuntuu täysin käsittämättömältä. Ollaanhan kuitenkin aivan pääkaupunkimme ydinkeskustassa. Siellä kulkee aivan varmasti paljon jalankulkijoita. Muitakin ääniohjaus tuolla välimatkalla voisi auttaa. Mikäköhän ajatus on ollut, ettei kuudessa kadunylityskohdassa päärautatieasemalta Siltasaarenkadulle ole ainoassakaan kohdassa ääniohjauksella varustettua liikennevaloa? Onkohan siinä jokin säästösyy? Vai onko pääkaupunkimme liikennesuunnitteluvirasto ajatellut, ettei tuolla välimatkalla tarvita lainkaan ääniohjausta? Ääniohjaus olisi kyllä paikallaan. Hirvittää kulkea noita kohtia, kun ei voi olla täysin varma siitä, milloin kadun voi ylittää.

Katujen ylittäminen tapahtuu omalla kohdallani täysin kuulon varaisesti, samoin kuin muukin liikenteessä liikkuminen. Kuuloni avulla skannaan ympäristöäni, koska näkökykyni on varsin heikko ympäristön tarkkaan havainnoimiseen. Kulkemiseni tapahtuu valkoista keppiä käyttäen ja vahvasti kuuloaistia hyödyntäen.

Ääniohjauksella varustetuista liikennevaloista on itselleni valtava apu. Mikäli niitä ei jossakin risteyksessä ole, homma muuttuu hiukan hankalaksi ja samalla epävarmaksi. Pitää vain luottaa siihen, että autoilijat pysähtyvät suojatien eteen nähdessään valkoisen kepin kanssa kulkijan. Näin he kyllä usein tekevätkin, mutta eivät suinkaan aina. Niitäkin tilanteita on koettu, kun autoilija vain painaa edestä menemään.

Toisaalta jo lukioaikanani oli yksi tienylitys, jossa ei ollut lainkaan liikennevaloja. Suojatie siinä kohtaa kyllä oli. Piti ylittää Vanha Turuntie, joka sijaitsee Espoossa. Kyseisessä kohtaa autojen nopeus on 40 kilometriä tunnissa ja liikennettä on kumpaankin suuntaan. Näin jälkeenpäin on herännyt kysymys, miksi ihmeessä tuossa kohtaa ei ole liikennevaloja, kun siitä kulkee koululaisia tiuhaan. Liikennevalot olisivat varmasti lisänneet turvallisuutta, koska ne jarruttavat autoilijoiden intoilua edes vähän. Ellei liikennevaloja ole lainkaan, autoilijat ovat päälle päsmäreitä ja jalankulkija on tällaisessa tilanteessa sivuroolissa.

Kynnyksen harjoittelija Jaakko Marttila esittäytyy

Olen 22-vuotias vaikeasti heikkonäköinen nuori. Opiskelen Laajasalon opistossa kirjoittavaksi ja tiedottavaksi toimittajaksi.

Aloitin opinnot Laajasalon opistossa viime vuoden elokuussa ja koulutus kestää tämän vuoden toukokuun loppuun asti. Tätä koulua ennen kävin lukion ja pääsin ylioppilaaksi syksyllä 2015. Olen kirjoittanut uutisia, kolumneja ja reportaaseja. Olen tehnyt myös lukuisia haastatteluja niin puhelimitse kuin kasvotustenkin.

Toimittajan työssä minua kiinnostaa informaation välittäminen muille ja koen, että olen hyvä kirjoittava toimittaja, koska pystyn ilmaisemaan itseäni sujuvasti ja selkeästi kirjallisesti.

Tykkään tehdä juttuja monenlaisista aiheista ja pystyn näppärästi etsimään tietoa internetistä. Pidän kirjoittamisesta ja minulta tulee tekstiä helposti. Minulla on hyvä muisti ja kirjoitan sujuvasti kymmensormijärjestelmällä ja hallitsen tietokoneen peruskäytön. Lisäksi käytän pistenäyttöä ja tietokoneen näytön lukemiseen ruudunlukuohjelmaa, koska en näe lukea tietokoneen ruudulla olevaa tekstiä.

Liikkuessani käytän valkoista keppiä ja en näe toisesta kuin hahmon, kasvonpiirteitä en lainkaan. Tarkkaa näkökykyä minulla ei ole, joten valokuvien ottaminen juttuja varten on haasteellista, samoin kuin videoiden tekeminen. Näön haitta-asteeni on 100 prosenttia. Liikkumisnäköä on jonkin verran, joten kykenen liikkumaan sujuvasti tutuissa paikoissa. Vieraissa paikoissa on kuitenkin hankala liikkua yksin. Silloin tarvitsen avustajaa. Reitit opin opettelemalla ne jonkun kanssa ja kulkemalla kyseiset reitit muutaman kerran.

Haastattelut teen äänittämällä ne äänityslaitteella, jonka olen saanut Kelalta apuvälineeksi opiskeluihin. Kyseisellä laitteella voi kuunnella myös äänikirjoja.

Harrastan haitarinsoittoa ja partiota. Koen, että nämä harrastukset ovat tuoneet minulle lisää perspektiiviä ja ennen kaikkea luovuutta. Haitarinsoittaminen on tuonut luovuutta ja partion harrastamisen myötä olen saanut enemmän sosiaalisia kontakteja, ja niistä on apua paljonkin toimittajan töissä, koska toimittajan on hyvä kyetä avaamaan suunsa ja on pystyttävä kommunikoimaan oikeastaan kenen kanssa vain. Olen harrastanut haitarinsoittoa muutaman vuoden ja näppäilen perinteistä haitarimallia eli näppäinmallia. Partiota olen puolestaan harrastanut jo useamman vuoden.

Kuuntelen myös musiikkia vapaa-ajalla ja liikun säännöllisesti. Seuraan aktiivisesti eri urheilulajeja ja olen niin sanottu penkkiurheiluhullu. Seuraan eri lajien arvokilpailuja ja tiedän suhteellisen paljon eri urheilulajeista. Toki tiedän eri musiikkityyleistäkin ja hevi ja rock ovat suosikkimusiikkityylejäni. Musiikkiharrastuksen myötä olen kiinnostunut myös jazzista.

Odotan tältä harjoittelujaksolta voivani tehdä erilaisia juttuja ja tuovani niihin erilaisia näkökulmia. Toivon pystyväni tuomaan juttuihin myös omaa näkökulmaani, mutta samalla pyrin tekemään juttuja erilaisten vammaisryhmien näkökulmista. Voisin esimerkiksi tehdä juttuja muutamasta näkövammaisesta ja siitä, miten he ovat pärjänneet työelämässä ja minkälaista heidän työntekonsa on. Haastattelut voisi tehdä naamatusten.

Lisäksi voisin tehdä jutun Leppävaarassa sijaitsevasta uimahallista ja sen esteettömyysseikoista. Tekisin mielelläni jutun työmatkastani tänne Kynnys ry:hyn. Yksi mahdollisuus on kirjoittaa pääkaupunkiseudulla liikennöivistä lähibusseista eli niin sanotuista palvelulinjoista. Voisin tehdä juttuja eri paikkojen esteettömyydestä ja tuoda näihinkin juttuihin hieman näkövammaisnäkökulmaa.

jaakko

Apulaisoikeuskansleri totesi esteettömyysnormien lieventämisen ongelmalliseksi perustuslain kannalta

Kynnys ry kanteli apulaisoikeuskanslerille ympäristöministeriön rakennuslainsäädännön esteettömyysnormeihin laatimista uusista säännöksistä, jotka tosiasiassa heikentäisivät esteettömyyttä.

Ratkaisussaan kanteluun apulaisoikeuskansleri katsoo, ettei ympäristöministeriön pykäläehdotuksissa tai perustelumuistiossa ole riittävästi huomioitu perustuslain ja vammaisyleissopimuksen asettamia velvoitteita. Ehdotuksia ei myöskään ole riittävästi arvioitu suhteessa perustuslain vaatimuksiin tai vammaisyleissopimukseen. Tältä osin esitykseen sisältyvää esteettömyysvaatimusten poistamista ja lieventämistä voidaan pitää ongelmallisena perustuslain kannalta. Apulaisoikeuskansleri toteaa myös, ettei asetusehdotuksen nykymuodossaan voida katsoa toteuttavan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.

Ympäristöministeriö totesi selvityksessään, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista. Lausuntokierroksella olleen asetusluonnoksen mukaan esteettömyysvaatimuksia poistettaisiin omakoti- ja paritaloilta, ja asuinkerrostalon wc- ja pesutilan mitoitusvaatimuksia muutettaisiin. Ministeriön selvityksessä todettiin, että näistä esteettömyysvaatimuksista on omakoti- ja paritalojen osalta arvioitu voitavan luopua ilman, että asuinrakennuskannan esteettömyyden taso laskisi.

Lisätietoja ja tiedustelut:

Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
kalle.konkkola@kynnys.fi
GSM 0500 503 516
p. (09) 6850 1112

Tampereen kaupungin vammaisneuvosto, VATENK ja Kynnys: Kuntavaalitilaisuus

Aika: Ti 7.3.2017 klo 16.30-19.00 Paikka:  Valtuustosali, os. Aleksis Kiven katu 14-16, 5. krs.

Tarkoitus: Tilaisuudessa käydään vuoropuhelua valtuustoehdokkaiden ja vammaisten ihmisten kanssa tamperelaisesta vammaispolitiikasta ja niistä politiikan tavoitteista, joita vammaiset ihmiset itse pitävät tärkeänä edistää.

Kohde: Tamperelaiset valtuustoehdokkaat, vammaiset ihmiset ja vammaisten    hyvinvoinnista kiinnostuneet kuntalaiset. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: 6.3. mennessä jukka.kaukola@tampere.fi, puh. 040 8016188.

Tila on esteetön. Mikäli tarvitset viittomakielistä tulkkauspalvelua, ota yhteys vammaisasiamies Jukka Kaukolaan: jukka.kaukola@tampere.fi.

O h j e l m a 
16.30  Minun tieni: Anu Lehtonen, Me Itse ry, Tampereen Hämpit

16.50 Mitä jokaisen valtuustoehdokkaan tulee tietää Tampereen vammaispalveluista ja vammaispolitiikasta: Jukka Kaukola, vammais- ja esteettömyysasiamies, Tampereen kaupunki

17.20 Keskustelua vammaispalveluista ja -politiikasta: johdattelijoina vammaisneuvoston jäsen Kari Lähteenmäki ja Jukka Kaukola

19.00 Tilaisuus päättyy

Kahvitarjoilu valtuustosalin aulassa klo 16.00 alkaen! Jokaiselle osallistujalle jaetaan perustietopaketti vammaispalveluista ja esteettömyydestä!

Tervetuloa!

Kynnys on mukana Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjassa!

 

MUUTU NÄKYVÄKSI. HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja kannustaa toimimaan ja tukemaan uhria silloin, kun huomaamme jonkun kohtaavan häirintää tai syrjintää joukkoliikenteessä. Pienikin ele voi riittää. Syrjinnän päätepysäkki on tässä ja nyt. http://www.paatepysakki.fi/ #päätepysäkki #muutunäkyväksi

Kysely vammaisille korkeakouluopiskelijoille ja vammaisille korkeakoulutetuille

EU

Kynnys ry tekee selvitystä, joka on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Tarinoista voimaa -hanketta, jossa luodaan voimaannuttava verkkopalvelu vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen tueksi. Selvityksen pohjaksi toteutetaan kaksi kyselyä, jotka kohdennetaan vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville korkeakouluopiskelijoille sekä vammaisille alumneille:

Opiskelijoille suunnatun kyselyn kautta selvitetään vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymiseen liittyviä kokemuksia, näkemyksiä sekä tiedon ja tuen tarpeita: https://www.webropolsurveys.com/S/74EC99BC4560CEC8.par

Valmistuneille eli alumneille suunnatun kyselyn kautta kerätään kannustavia tarinoita työelämästä: https://www.webropolsurveys.com/S/3B64DB48CB0F7CD3.par

Vastauksia toivotaan kaikilta, joilla on jokin vamma tai toiminnan rajoite. Selvityksen tuloksia käytetään vammaisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä tukevan verkkopalvelun kehittämisessä. Verkkopalvelu on kaikille avoin, mutta se kohdennetaan erityisesti opiskelijoille ja opinto-ohjaajille.

Edistetään yhdessä vammaisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan niillä tiedoilla ja taidoilla, joita he kehittävät eri puolilla Suomea sijaitsevissa korkeakouluissa.

Lisätietoja: Annina Heini, VTM, suunnittelija, Kynnys ry, Tarinoista voimaa –hanke, p. 040 9401399, annina.heini@kynnys.fi

Kynnyksen tukema Elämä ilman esteitä -maraton -tempaus Keski-Aasiassa huikea menestys!

Kynnyksen kirgisialainen kehitysyhteistyökumppani Ravenstvo-vammaisjärjestö järjesti syyskuussa 2016 kahdeksatta kertaa ’Elämä ilman esteitä’ -maratontapahtuman Issyk-Kul järven ja Tien Shan vuoriston upeissa maisemissa. Kynnyksen kehityskoordinaattori Mina Mojtahedi osallistui Kynnyksen tukemaan kansainväliseen maratoniin yhdessä keski-aasialaisten yhteistyökumppanijärjestöjen Kazakstanin Shyrakin ja Tadzikistanin Ishtirokin vammaisaktivistien kanssa.

Maratonilla liikuntavammaiset kelasivat ja pyöräilivät 138 km kahdeksan päivän ajan Issyk-Kul järven eteläisellä rannalla Bokonbaevon kylästä Karakolin kaupunkiin. Tempauksella nostettiin esiin vammaisten oikeudet esteettömään yhteiskuntaan. Tapahtuma sai runsaasti huomiota mediassa ja useat viranomaiset osoittivat tukensa tapahtumalle ja vammaisten oikeuksille, mukaan lukien Kirgisian sosiaaliministeri Kudaibergen Bazarbaev, joka käveli maratonin ensi kilometrit yhdessä vammaisaktivistien kanssa.

Katso video tapahtumasta: https://www.youtube.com/watch?v=lT6mLtIY4ps.

maraton