Kynnys ry:n Vimma-kulttuuripalkinto Maija Karhuselle

Kynnys ry:n Vimma-kulttuuripalkinto Maija Karhuselle

Kunnia-Vimmat saivat tanssija Sally Davison ja kirjailija Tommi Kinnunen.

Kynnys ry on myöntänyt järjestyksessään kahdeksannen vammaiskulttuuripalkinto Vimman tanssija Maija Karhuselle. Palkintoon kuuluu Tukilinja-lehden myöntämä 5000 euron suuruinen työskentelyapuraha.

Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Vimma-palkinto myönnetään vuosittain taiteen tekijälle, joka on käsitellyt vammaisuutta tuotannossaan uusista näkökulmista. Tavoitteena on palkita taidetta, joka on tuonut vammaisuuteen ja toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja herättänyt laadullaan positiivista huomiota. Palkinto voidaan myöntää minkä tahansa taiteen lajin edustajalle.

Vimma-palkintoraatiin kuuluivat Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, Kulttuuriyhdistys Eucrean puheenjohtaja Ismo Helén, Tukilinja-lehden päätoimittaja Iris Tenhunen, kriitikko Otso Kantokorpi Suomen arvostelijain liiton edustajana, sekä erityisasiantuntija Sari Salovaara Kulttuuria kaikille -palvelusta.

Raadin palkintoperusteissa huomioitiin erityisesti Maija Karhusen näkyvyys Sanna Kekäläisen kiitetyssä tanssiteoksessa Hafed – kollaasi eroista ja hauraudesta. Teoksessa vammaisen tanssijan keho on keskiössä Karhusen herpaantumattoman läsnäolon kautta. Hän on lavalla kirjaimellisesti alaston, altis ja lumoava. Raati uskoo, että Karhusen ammatillisuus ja kyseenalaistamaton tanssijan laatu avaavat tulevaisuudessa ovia myös muille vammaisille tekijöille kotimaisen tanssin kentällä.

Vimman ohella myönnettiin kaksi Kunnia-Vimmaa tanssijanopettaja/koreografi Sally Davisonille hänen työstään integroidun tanssitaiteen uranuurtajana Suomessa sekä kirjailija Tommi Kinnuselle hänen moniulotteisesta vammaisuuden kuvauksestaan romaanissa Lopotti (2016).

Sekä Vimman että Kunnia-Vimman saajille tarjotaan mahdollisuus tuoda tuotantoaan esiin Kynnys-galleriassa sekä vammaispoliittista taidetta esittelevällä vuosittaisella Cross Over -festivaalilla Helsingissä.

Palkinto jaettiin kansainvälisen vammaisten päivän Dida-juhlan yhteydessä 3.12. http://www.disabilityday.fi/.

Lisätietoja: sanni.purhonen@kynnys.fi, P. 040 704 82 83

Kynnys-palkinto professori Joel Kiviraumalle

Kynnys ry, Turun toimikunta

 Vammaisten päivän juhla 3.12.2016 Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa

Kynnys-palkinto professori Joel Kiviraumalle

Vuoden 2016 Kynnys-palkinto myönnetään kansainvälisen vammaisten päivän juhlassa KT Joel Kiviraumalle. Kivirauma toimii erityispedagogiikan professorina Turun yliopiston kasvatustieteen laitoksella. Hän on luonut erityispedagogiikan tieteenalaa Suomessa sekä osallistunut kansainvälisesti ajankohtaiseen ja kriittiseen yhteiskunnalliseen tutkimukseen.

Kivirauma on tutkinut pitkään koulupoikkeavuutta historiallisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt koulua monista näkökulmista, muiden muassa erityisopetusta, marginalisaatiota, sukupuolta, erityiskasvatuksen ideologioita sekä oppilaiden sosiaalista taustaa. Lisäksi hän on paneutunut vammaisuuden yleisiin kysymyksiin.

Kivirauma on toiminut pitkään Suomen vammaistutkimuksen seura ry:n hallituksessa ja sen puheenjohtajana edistäen vammaistutkimuksen asemaa Suomessa. Hän on ollut vaikuttamassa myös Turun yliopiston esteettömyyden parantamiseen sekä esteettömyyssuunnittelijan viran perustamiseen ja säilyttämiseen.

Kivirauma on julkaissut runsaasti alansa tutkimuksia ja oppikirjoja. Hän on toimittanut mm. Kynnys ry:n kustantaman kirjan Vammaisten elämä & elämäkerta: tulkintoja vammaisuudesta 1900-luvun Suomessa.

Järjestyksessään 15. Kynnys-palkinnon luovuttavat Kynnys ry:n Turun toimikunnan puheenjohtaja sekä aluesihteeri Olli Nordberg.

Lisätiedot: Olli Nordberg, olli.nordberg@kynnys.fi, 045 7732 4114

Kynnys on mukana yhdenvertaisuuden vauhditusviikolla!

”Vammaiset ihmiset työllistyvät huomattavasti valtaväestöä harvemmin. Syrjintä on rakenteellista ja arkipäiväistä. Suurin ongelma on asenteissa. Vammaisissa ihmisissä nähdään vain se mihin emme pysty sen sijaan että nähtäisiin se mihin pystymme. Ennakkoluulot ovat tuottaneet nykyiset syrjivät rakenteet. Ne on purettava.”

DiDa 2016 Vammaisten päivä – Disability Day Art & Action 3.12., pressitilaisuus 23.11.

KUTSU

DiDa 2016

Vammaisten päivä – Disability Day Art & Action tarjoaa taidetta ja tapahtumia Helsingissä 3.12.2016 Kansainvälisenä vammaisten päivänä. Verkostotapahtuma järjestetään Helsingissä ensimmäistä kertaa!

Kaamoksen keskelle on luvassa valoa, kun karnevaalihenkinen DiDa-kulttuuritapahtuma valtaa keskustan. Monipuolinen maksuton kattaus kutsuu mukaan kaikki vauvasta vaariin! Tarjolla on musiikkia, tanssia, teatteria, sirkusta, runoutta ja luovia pajoja.

 

Lehdistötilaisuus 23.11.2016 klo 13.00-15.00 Sanomatalossa, Galleria Art Kaarisillassa (Elielinaukio 2, Helsinki)

Klo 13.00-14.00 Mikä DiDa?

Iris Tenhunen/ Tukilinja-lehti

Sanni Purhonen/ Kynnys ry

Mervi Leivo / DiDa-tuotanto

Marita Barber, Jenni Juvonen/ Teatteri Totti

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen

Paikalla myös yhteistyökumppanien edustajia.

 

Lisätiedot:

Mervi Leivo

tuottaja

045 357 9354

info.disabilityday@gmail.com

www.disabilityday.fi

FB DiDay

Pressikuvat: www.disabilityday.fi/press/

dida-banneri

Avusta ja ohjaa seksissä turvallisesti -opas on julkaistu!

Tiedote

Julkaisuvapaa

 Avusta ja ohjaa seksissä turvallisesti -opas on julkaistu!

Ensimmäisen Suomessa aiheesta kirjoitetun oppaan julkaisutilaisuus on tiistaina 22.11. klo 16 Kynnys ry:n Pantterisalissa, osoitteessa Siltasaarenkatu 4, (5 krs.) Helsinki.

Tyydyttävä seksielämä on merkittävä voimavara miltei kaikille ihmiselle. Vammaisuus, sairaudet tai ikääntyminen voivat kuitenkin vaikuttaa toimintakykyyn siten, että seksielämä hankaloituu tai muuttuu jopa mahdottomaksi ilman apua.

Seksuaaliterapeutin, kuntoutuksen ohjaajan sekä auktorisoidun seksuaalikasvattajan ja -neuvojan Tanja Rothin kirjoittamassa oppaassa käsitellään seksissä avustamisen eri muotoja ja toimintatapoja. Opas nostaa esille avustamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä, hyviä käytäntöjä, apuvälineiden roolia, sekä tärkeitä kysymyksiä turvallisuudesta, ammatillisuudesta ja toiminnan rajoista. Kenelle seksissä avustaminen kuuluu, kuka voi avustaa? Missä menevät seksityön ja seksissä avustamisen rajat? Mistä löytää lisää seksissä avustajia henkilökohtaiseen avun piiriin?

Julkaisutilaisuudessa keskustellaan vammaisten ihmisten seksuaalisen hyvinvoinnin edistämisestä asiantuntijaraadin alustamana. Luvassa on myös Raisa Herpiön tanssiesitys ja katsaus Keltaisen ruusun ja Sexpon yhteistyössä tehtyyn selkokieliseen seksivälineoppaaseen erityisesti vammaisille tarkoitetuista seksin apuvälineistä. Tilaisuus päättyy vierailuun Keltaisessa ruusussa, joka sijaitsee Helsingissä osoitteessa Malminrinne 2-4. Keltaiseen ruusuun on esteetön sisäänkäynti.

Opas on kustannettu Kynnys ry:n ja Sexpo-säätiön yhteistyönä, ja se on suunnattu sosiaali- ja terveysaloilla työskenteleville henkilöille, henkilökohtaisille avustajille, seksologian ammattilaisille sekä avun tarvitsijoille.

 

Lisätietoja:

Tanja Roth

Kynnys ry/Samat-hanke

040 940 1976

tanja.roth@samat.kynnys.fi

 

Tommi Paalanen

Sexpo-säätiö

050 469 2937

tommi.paalanen@sexpo.fi

 

seteko

 

Kynnyksen hallitus vuodelle 2017 on valittu

Kynnyksen hallitus vuodelle 2017 on valittu seuraavasti: puheenjohtajana jatkaa Amu Urhonen.

Hallitukseen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin Marko Jääskeläinen, Heikki Aulio ja Juha Maljanen. Ei-erovuoroisina jatkavat Sirpa Virtanen, Leena Ollila ja Reetta Angelvo. Hallitusta täydennetään varajäsenillä yhdistyksen kevätkokouksessa.

Onnittelut kaikille valituille ja hyvää tulevaa toimivuotta!

 

Selvitysmies Könkkölän tiivistelmä ehdotuksista vammaispalvelujen vaihtoehtoisiksi säästöiksi

Johtuen suuresta palautemäärästä, selvitymies Kalle Könkkölä on julkaissut facebook-sivuillaan tiivistelmän ehdotuksistaan vammaispalvelujen vaihtoehtoisiksi säästöiksi:

Selvitysmies Könkkölän ehdotukset pähkinänkuoressa. Ympäristön muuttuminen on tärkeä huomata: Kaikki palvelut siirtyvät maakuntiin ja valtio maksaa kaiken.
________________________________________________

INVALIDIVÄHENNYKSEN POISTO
Selvitysmies ehdottaa:
1. Jatkotyössä arvioidaan, jääkö invalidivähennyksen poistossa joitakin vammaisia ihmisiä tai vammaisryhmiä kohtuuttomaan tilanteeseen. Eli kuinka suuri invalidivähennyksen poistamisen merkitys on tosiasiassa ja missä tilanteissa.
2. Jatkotyössä voidaan katsoa, onko eläkkeen saajien hoitotuen tai vammaistuen uudelleen määrittelyllä mahdollisuus korjata invalidivähennyksen poistamisen mahdollisia kohtuuttomuuksia.
3. Verotuen käyttöä ei voida pitää oikeana tapana tukea vammaisia ihmisiä, vaan on parempi käyttää vallitsevissa olosuhteissa invalidivähennyksen poistamisesta säästyvät rahat palveluihin.
4. Invalidivähennys poistetaan 2019 alkaen.
Laskettu säästöpotentiaali on 32 miljoonaa euroa.

Invalidivähennys ei auta köyhiä ja kohdentuu huonosti. Hallitus olisi keväisten esitysten perusteella poistanut vähennyksen. Nyt saatiin säästö hyödynnettyä siten, ettei palveluja tältä osin poisteta. Maksimimenetys työssäkäyvällä on vähän yli 200e vuodessa, eläketuloilla elävällä 115e. Jos ei veroja, ei tukea lainkaan.

KULJETUSPALVELUT KORKEASSA IÄSSÄ OLEVILLE
Selvitysmies ehdottaa, että nykyisten VPL:n kuljetuspalvelujen piirissä olleet säilyttävät oikeutensa VPL:n mukaisiin kuljetuspalveluihin ikääntyessään. Jos toimintarajoite ja vaikeus käyttää julkista joukkoliikennettä johtuvat pääosiltaan korkeasta iästä, ei henkilöllä olisi oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin liikkumisen palveluihin. Korkeassa iässä iän tuomien toimintarajoitteiden takia joukkoliikenteessä erityisiä vaikeuksia kokevat henkilöt saavat sosiaalihuoltolakiin perustuvan subjektiivisen oikeuden vähintään 36 yhdensuuntaiseen matkaan vuodessa.
Laskettu säästöpotentiaali on 13,8 miljoonaa euroa.

Vammaiset eivät menetä kuljetuspalvelua ikääntyessään. Iän tuomien toimintarajotteiden takia liikkumiskyvyn menettäneille turvataan 36 matkaa vuodessa,
_______________________________________
UUSI VAIHTOEHTO KULJETUSPALVELUN JÄRJESTÄMISEEN – LEASING-AUTO
Selvitysmies ehdottaa, että kuljetuspalvelun järjestämisvaihtoehtona otetaan käyttöön leasing-vaihtoehto. Leasing-auto on yksi järjestämistapa yksilöllisen harkinnan perusteella. Leasing-auton käyttöönoton edellytyksenä on se, että henkilö on ollut vähintään kolme vuotta kuljetuspalvelujen piirissä tai siihen on muuten erityiset perustelut. Leasing-auton käytön tulee olla rahoittajalle aiempaa kuljetuspalvelua halvempi vaihtoehto.
Laskettu säästöpotentiaali on 5,3 miljoonaa euroa.

Leasing-auton saa käyttöönsä, jos se tulee maksajalle halvemmaksi kuin kuljetuspalvelu. Se ei ole pakollinen, autoa saa ajaa kuka tahansa ja sillä saa mennä mihin tahansa.
________________________________________
MATKAKUKKARO ELI HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN SOVELLUS LIIKKUMISEN TUKEEN
Selvitysmies ehdottaa henkilökohtaisen budjetin matkakukkaro-sovelluksen ottamista käyttöön yhtenä vaihtoehtona liikkumisen tuen järjestämiseksi.
Laskettu säästöpotentiaali on 0,7 miljoonaa euroa.

Kuljetuspalvelua käyttävä voi saada kuukausiavustuksen, joka perustuu kolmen edellisen vuoden kuljetuspalvelukuluihin 5% alempana. Saa tilata auton mistä vain, eikä matkoista tarvitse tehdä selvityksiä viranomaisille. Helpottaa liikkumista, vähentää hallintoa. Ei pakollinen.
________________________________________
LIIKKUMISTAIDON OHJAUS
Selvitysmies ehdottaa, että erityisesti kuljetuspalvelua käyttäville vammaisille aletaan järjestää liikkumistaidon ohjausta.
Laskettu säästöpotentiaali on 2,1 miljoonaa euroa.

Liikkumistaidon ohjauksella valmennetaan ja tutustutetaan käyttämään joukkoliikennettä siellä, missä sitä on.
________________________________________
KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN UUDISTAMINEN
Selvitysmies ehdottaa, että kaikki kuljetuspalvelut yhdistetään alueellisiin Kelan ylläpitämiin keskuksiin.
Laskettu säästöpotentiaali on 8,8 miljoonaa euroa.

Koska kunnalliset tilauskeskukset lakkaavat maakuntahallintoon siirryttäessä, on viisainta yhdistää kelan, VPL:n, sosiaalihuoltolain ja mahdollisesti itsemaksettavien matkojen tilaukset maakunnallisiin keskuksiin. Ei ole järkeä tehdä rinnakkaisia järjestelmiä.
________________________________________
HA-KUKKARO ELI HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN SOVELLUS HENKILÖKOHTAISEEN APUUN
Selvitysmies ehdottaa HA-kukkaron käyttöönottamista osana henkilökohtaisen avun palvelujen järjestämistä.
Laskettu säästöpotentiaali on 2,2 miljoonaa euroa.

Vammainen saa edellisten vuosien perusteella kuukausiavustuksen, jolla hankkii ja hallinnoi itse avustajansa. Suuri vapaus, mutta myös vastuu. Ei raportointia. Ei pakollinen.
________________________________________
KULJETUSPALVELUIHIN LIITTYVÄ ASIOINTIAPU
Selvitysmies ehdottaa, että takseilla on erityinen avustamisesta aiheutuva aikaan perustuva asiointilisä, joka on odotustaksaa pienempi.
Laskettu säästöpotentiaali on 0,8 miljoonaa euroa.

Vammainen voi käyttää taksinkuljettajaa asioinnilla apunaan, eikä tarvitse silloin erillistä avustajaa.
________________________________________
HENGITYSLAITEPOTILAIDEN HOITO HENKILÖKOHTAISELLA AVULLA
Selvitysmies ehdottaa, että hengityshalvauspotilas voi itse valita hoitonsa järjestämisen tavaksi henkilökohtaisen avun.
Laskettu säästöpotentiaali on 4,83 miljoonaa euroa.

Hengityshalvauspotilas voi siirtyä HA-järjestelmään, eikä tarvitse enää hoitajarinkiä erilaisine rajoituksineen. Vapaaehtoinen.
________________________________________
MAAKUNNALLISET HENKILÖKOHTAISEN AVUN KESKUKSET
Selvitysmies ehdottaa, että joka maakuntaan perustetaan Henkilökohtaisen avun keskus, joka toimisi vertaistukivetoisesti läheisessä yhteistyössä maakunnallisten sosiaalikeskusten kanssa. Keskusten toimintamallia ja kuvaa kehitetään jatkotyössä valtion, kuntien ja järjestöjen kanssa.
Ei laskettua säästöpotentiaalia.

Nykyisin avustajakeskuksia on rajoitetusti. Olisi hyvä, että verkosto olisi maanlaajuinen ja kattava.
________________________________________
LÄÄKÄRINTODISTUSTEN VÄHENTÄMINEN
Selvitysmies ehdottaa, että lääkärintodistusten toistuva pyytäminen kielletään, ellei ole ilmeistä, että asiakkaalla on virheellinen käsitys omasta vammaisuudestaan; tai, jos ei ole erityistä syytä pyytää lääkärintodistusta. Erityinen syy voi liittyä siihen, että kyseessä on lapsi tai vammaisuus ei ole vielä muuten stabiili. Pysyvää vammaisuutta ei saisi varmistaa uudelleen lääkärintodistus -vaatimuksella. Vammaisella, joka hakee vammaispalveluja tai muita etuisuuksia, on tietysti aina oikeus omalla kustannuksellaan liittää hakemukseensa tarpeelliseksi katsomansa dokumentit.
Laskettu säästöpotentiaali on 1,0 miljoonaa euroa. Kelan osalta arvio on selvitysmiehen.

Kela ja sosiaalitoimistot pyytävät aivan turhan takia lääkärintodistuksia pysyvästi vammaisilta.
________________________________________
PÄÄTÖSTEN PYSYVYYS
Selvitysmies ehdottaa, että vammaispalvelu- ja kuntoutuspäätökset tehdään toistaiseksi voimassa oleviksi, ellei ole erityistä syytä tehdä määräaikaista päätöstä.
Laskettu säästöpotentiaali on 0,4 miljoonaa euroa.

Jos tilanne on vammaisella vakiintunut, on tuhlausta ja kiusaamista tehdä päätökset vain vuodeksi tai kahdeksi.
________________________________________
PALVELUSUUNNITELMA JA – PÄÄTÖS SAMANAIKAISESTI
Selvitysmies ehdottaa, että palvelusuunnitelmia muutetaan sellaisiksi, että päätös voidaan tehdä samanaikaisesti. Palvelusuunnitelma voi sisältää päätösosion siltä osin kun asiakas ja sosiaalityöntekijä ovat asioista samaa mieltä.
Laskettu säästöpotentiaali on 0,3 miljoonaa euroa.

Jos vammainen asiakas ja sosiaalityöntekijä ovat palvelusuunnitelmasta tai sen osasta samaa mieltä voisi palvelusuunnitelma olla samalla päätös. Asia täytyy toki kirjata selkeästi. Nopeuttaa asioita ja säästää hallintoa.
________________________________________
ASUMISPALVELUYKSIKÖIDEN RAPORTOINNIN KEVENTÄMINEN

Selvitysmies ehdottaa, että asumispalveluyksiköissä asukkaan asioiden kirjaaminen ja raportointi kielletään, ellei siihen ole erityisiä asiakkaan edun mukaisia perusteita. Selvitysmiehen oma arvio säästöpotentiaalista on 2 miljoonaa euroa.

Laskelman tekeminen tästä on hankalaa, sillä ei ole olemassa tarkkaa tietoa asumispalveluyksiköiden ja niiden työntekijöiden määrästä. Selvitysmies arvioi kuitenkin tästä tulevaksi 2 miljoonan euron säästön, mikä vastaisi laskennallisesti 49 henkilötyövuotta. Pienemmissä yksiköissä vähäinen työajan vähennys on tietysti vaikeata järjestää, mutta säästynyt työaika voidaan käyttää raportoinnin sijasta tukeen ja valmennukseen. Suuremmissa yksiköissä töitä voidaan järjestellä helpommin. Merkittävä ajankäyttöön liittyvä kysymys on myös se, kuinka paljon, kuinka usein ja mistä asumispalveluyksikön asukkaiden asioista henkilökunta raportoi toisilleen omissa palavereissaan. Selvitysmiehen tavoite on lyhentää raportointikokouksiin käytettyä aikaa ensivaiheessa 15 minuuttia.
Säästöpotentiaali on 2 miljoonaa.

Asumispalveluyksiköissä on peritty laitoshuollon perinne, lähes kaikkea raportoidaan paperille tai koneille ja vielä pidetään raportointikokouksia. Aikaa menee hukkaan ja yksityisyyden suoja on koetuksella. Asukkaan kannalta tarpeellinen raportointi voi jatkua.
________________________________________
TOIMINTAKYKYTIEDON TIETOMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO
Selvitysmies ehdottaa, että toimintakykytiedon tietomalli otetaan käyttöön sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ja alan ammattilaisten keskuudessa.
Ei laskettua säästöpotentiaalia.
________________________________________
OIKEUSSUOJAAN LIITTYVÄT EHDOTUKSET
Selvitysmies ehdottaa, että vammaispalvelun käyttäjä voi niin halutessaan valittaa suoraan hallinto-oikeuteen ilman oikaisuvaatimuskierrosta.
Ei laskettua säästöpotentiaalia.

Lisäksi raportissa on muutamia jatkotyön ehdotuksia mm. henkilökohtaisen budjetin kehittämistyölle. Tämä kaikki tuo säästöä n 74 milj euroa. Ainoa varsinainen menetys on invalidivähennyksen poistaminen.

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/110/

Ryhmä vapaaehtoisia kerännyt jo 100 000 euroa – Seuraava tavoite Everestillä

Kapua 2016 Nepal -ryhmän varainkerääjät ylittivät tavoitteensa ennätysajassa. 20 eri-ikäistä ja -taustaista suomalaista tukee kehitysyhteistyötä nuorten, naisten ja vammaisten parissa ja matkustaa ensi viikolla tutustumaan lähemmin työhön Nepalissa.

Viime lauantaina juhlistettiin 10 vuotta täyttävää Kapuaa sekä vapaaehtoisten varainkerääjien ennennäkemätöntä saavutusta. Iältään 23–62-vuotiaat Kapua 2016 Nepal -ryhmän jäsenet onnistuivat alle 10 kuukaudessa pääsemään 100 000 euron tavoitteeseensa. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka.

Taksvärkki ry:n nepalilaisen yhteistyökumppanin matkassa kapuajat tutustuvat pian kahden kyläkoulun oppilaskunta-aktiiveihin ja osallistuvat nuorten järjestämiin puunistutustalkoisiin. Väestöliiton kumppanijärjestön mukana ryhmä auttaa liikkuvan terveysleirin järjestämisessä sekä luonnonsuojelualueen jokirannan kunnostamisessa. Tämän jälkeen kapuajat kiipeävät Mount Everestin perusleiriin ja Kala Patharin huipulle (5455 m).

Kapuassa tuetaan suomalaisten järjestöjen tekemää vakiintunutta kehitysyhteistyötä. Kampanjassa kerätyillä varoilla Taksvärkki ry kehittää Nepalin kyläkouluja yhdessä oppilaskuntien kanssa, Väestöliitto edistää nuorten seksuaaliterveyttä Nepalissa ja Kynnys ry tukee vammaisten naisten osallistumista yhteiskuntaan Keski-Aasiassa.

Ensi vuonna yhdeksättä kertaa toteutettavan Kapua-kampanjan kohdemaa on Kirgisia. Kapua 2017 Kirgisia -ryhmä tulee tavoittelemaan 100 000 euron keräyspottia koulutuksen ja terveyden edistämiseksi Keski-Aasiassa ja Nepalissa sekä osallistuu unohtumattomalle vuorivaellukselle Kirgisiassa.

Juhlavuoden kunniaksi Kapua avaa viisi lisäpaikkaa vuoden 2017 ryhmään, joka tutustuu Kynnys ry:n työhön Kirgisiassa ja kapuaa Pesnja Abayan huipulle (4901m). Kapua 2017 Kirgisia -ryhmään voi hakea vielä 11.11. asti Kapuan nettisivuilla: www.kapua.fi/hakuohjeet.

Lisätietoa Kapuasta:

Koordinaattori Suvi Aarnio, Aidventures Oy, 050 440 5534, suvi@kapua.fi, www.kapua.fi

Lisätietoja järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista:

Kynnys ry – Mina Mojtahedi, 040 940 1962, mina.mojtahedi@kynnys.fi

Taksvärkki ry – Veera Blomster, 050 495 3778, veera.blomster@taksvarkki.fi

Väestöliitto ry – Laura Lipsanen, 040 180 1116, laura.lipsanen@vaestoliitto.fi

 

Kapua 2016 Nepal -ryhmän jäsenet:

Tarja Heinula, Helsinki

Elina Helmanen, Kouvola / Helsinki

Hanna Hesse, Espoo

Minna Holopainen, Vantaa

Päivi Hulkkonen, Helsinki

Raija Kaisjoki, Espoo

Heidi Kekkonen, Oulu

Manu Kivi, Helsinki

Nina Korhonen, Helsinki

Tiina Koutajoki, Helsinki

Aini Mäensivu, Helsinki

Riikka Mahlamäki-Kaistinen, Muurame

Marjo Mälkönen, Kuopio

Jenni Paakkari, Oulu

Riikka Pasanen, Orimattila

Petri Perta, Espoo

Katariina Pohjoiskangas, Toholampi

Miia Sellmer, Kerava

Laura Stèn, Helsinki

Reko Ukko, Helsinki.

Leave No One Behind -työpaja 12.10.: vammaisten ihmisten oikeudet ja Agenda 2030

Kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen. Mitä Agenda 2030 merkitsee vammaisille ihmisille, jotka edustavat yhtä maailman köyhimmistä ja syrjityimmistä ryhmistä?

Tule kuulemaan lisää vammaisten ihmisten tilanteesta ja siitä, miten vammaisten ihmisten oikeuksia voi edistää eri puolilla maailmaa, jotta slogan ”Leave No One Behind” toteutuisi myös käytännössä.

Osallistavan työpajan vetävät kehityskoordinaattori Mina Mojtahedi Kynnys ry:stä ja ohjelmasuunnittelija Mari Koistinen Vammaiskumppanuus ry:stä.

Keskiviikkona 12.10., klo 11-13, Fabianinkatu 24, seminaarihuone 135.
Tila on esteetön.

Tapahtuma järjestetään osana Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyöviikkoa. Tämän vuoden teemaa on inspiroinut Agenda 2030, joka julistaa YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle viidelletoista vuodelle. Tutustu viikon koko ohjelmaan osoitteessa

kehitysyhteistyoviikkohyy.wordpress.com

#kehyviikko #Agenda2030

https://www.facebook.com/events/397283300395540/