Hallituksen suunnittelema, liian kapea ja epämääräinen vammaispalvelulain soveltamisala vie vammaispalvelulailta pohjan. Lakimuutos vaikeuttaisi dramaattisesti vammaisten ihmisten palveluiden saamista.
Edellinen eduskunta hyväksyi 2023 vammaispalvelulain, joka on saatettava sellaisenaan voimaan ja otettava käyttöön vuoden 2025 alussa. Vuosikausia valmistellun vammaispalvelulain kantava ajatus on tarjota yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea vammaisille ihmisille, diagnoosiin katsomatta. Kauan odotettua lakia ei saa nyt romuttaa ennen kuin sitä on edes sovellettu käytäntöön.
Hallituksen suunnittelema soveltamisalapykälä ohjaisi vammaisia ihmisiä hyvin vahvasti yleisiin sosiaalipalveluihin, joiden ei ole edes tarkoitettu vastaavan vammasta aiheutuviin tarpeisiin ja joita ei riitä kaikille niitä tarvitseville. Laki ohjaisi yleispalveluihin huomioimatta edes niiden tosiasiallista saatavuutta ja toteutumista. Tämä ei ole oikein.
25 vammaisjärjestöä vaatii, että soveltamisalan tarkentamisesta tässä tilanteessa luovutaan kokonaan. Kun lain toimeenpanosta saadaan kokemusta, sitä voidaan tarvittaessa kehittää.
Vammaispalvelulaista ei saa tehdä säästölakia. Hallitus on laskenut, että soveltamisalan rajaaminen säästäisi 60–70 miljoonaa euroa. Vammaisten ihmisten palveluista säästäminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tarpeiden ohittaminen johtaa raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarpeen lisääntymiseen ja inhimillisiin tragedioihin.
Jos laki ei selkeästi suojele vammaisten ihmisten oikeutta palveluihin, on suuri vaara, että heidän välttämättömiin tarpeisiinsa ei vastata. Tämä huoli on erityisen suuri, kun huomioidaan hyvinvointialueiden valtavat säästöpaineet.
Vammaispalveluiden keskeinen lähtökohta on YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista, joka vahvistaa vammaisten ihmisten oikeuden itsenäiseen elämään ja osallisuuteen muiden ihmisten tavoin. Soveltamisalan muutos olisi ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa.
**
Funktionshinderorganisationer: urvattna inte funktionshinderlagen!
Regeringens förslag på funktionshinderlagens tillämpningsområde är alldeles för snävt och vagt, vilket leder till att lagen urholkas. Lagändringen skulle dramatiskt försvåra tillgången till tjänster för personer med funktionsnedsättning.
År 2023 antog den förra riksdagen lagen om funktionshinderservice. Vi anser att den bör träda i kraft utan ändringar och börja tillämpas i början av år 2025. Den bärande tanken bakom den länge förberedda funktionshinderlagen är att erbjuda stöd baserat på individuella behov för personer med funktionsnedsättning, oavsett diagnos. Den länge efterlängtade lagen får inte nu nedmonteras innan den ens har tillämpats i praktiken.
Regeringens planerade tillämpningsområde skulle starkt styra personer med funktionsnedsättning till de allmänna socialtjänsterna. Dessa tjänster är inte ens avsedda att svara på de behov som uppstår på grund av en funktionsnedsättning. Socialvårdstjänsterna räcker inte heller till för alla som behöver dem. Styrningen till de allmänna tjänsterna skulle ske utan hänsyn till tjänsternas verkliga tillgång och förverkligande. Styrningen till de allmänna tjänsterna skulle ske utan att hänsyn till tjänsternas verkliga tillgång och förverkligande. Detta är inte rätt.
Vi 25 funktionshinderorganisationer kräver att regeringen slopar sina planer på ändringar i tillämpningsområdet. Vid behov kan lagen utvecklas när vi har fått erfarenhet av hur den tillämpats i praktiken.
Funktionshinderlagen får inte bli en sparlag. Regeringen har beräknat att begränsningen av tillämpningsområdet skulle spara 60–70 miljoner euro. Att spara på tjänster för personer med funktionsnedsättning blir dyrt för samhället. Bortser man från deras behov ökar bara behovet av tyngre och dyrare tjänster framöver – för att inte tala om alla mänskliga tragedier det medför.
Om lagen inte tydligt skyddar rätten till tjänster för personer med funktionsnedsättning finns det en stor risk att deras nödvändiga behov inte tillgodoses. Denna oro är särskilt stor med tanke på de välfärdsområdenas enorma sparkrav.
Den centrala utgångspunkten för funktionshinderservice är FN:s funktionshinderkonvention. Den befäster rätten till självständigt liv för personer med funktionsnedsättning och delaktighet på samma villkor som alla andra. Ändringarna i tillämpningsområdet skulle stå i strid med FN:s funktionshinderkonvention.
Allekirjoittajat/ undertecknade:
ADHD-liitto
Aivoliitto
Autismiliitto
Diakonissalaitos
Downiaiset – Suomen Downin syndrooma ry
FDUV
Förbundet Finlands Svenska Synskadade (FSS)
Hengitystuki ry
Heta – Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto
Kehitysvammaisten Tukiliitto
Kehitysvammaliitto
Kuuloliitto
Kuurojen Liitto ry
Kynnys ry
Leijonaemot ry
Lihastautiliitto ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Muistiliitto
SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder
Suomen Psykologiliitto ry
Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys ry
Tukena-säätiö
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
Vammaisperheyhdistys Jaatinen
Lisätietoa:
Toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179
Toiminnanjohtaja Risto Burman, Kehitysvammaisten Tukiliitto, p. 050 5569 900
Toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, Autismiliitto, p. 050 4097 940
Toiminnanjohtaja Annette Tallberg-Haahtela, FDUV, p. 040 848 9300