Kynnys ry on antanut lausunnot luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta sekä Suomen kyberturvallisuusstrategiasta.
Vastustamme esitystä terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamisesta. Kynnys ry lausuu asiassa erityisesti vammaisten henkilöiden näkökulmasta.
Esitetyt korotukset perustuvat hallitusohjelmaan. Sen mukaan asiakasmaksujen maltillinen korottaminen toteutetaan erikoissairaanhoitoa painottaen mahdollisimman oikeudenmukaisesti lisäämättä eriarvoisuutta ja niin, etteivät maksut muodostu esteeksi palveluiden saamiselle.
Luonnoksessa esitettyjä korotuksia ei voi mitenkään pitää maltillisina vaan ennemminkin kohtuuttomina. Ne myös lisäisivät eriarvoisuutta, sillä vaikutukset osuvat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin, kuten vammaisiin henkilöihin. Toteutuessaan esitys heikentäisi mahdollisuutta päästä terveydenhuollon palvelujen piiriin. Kynnys muistuttaa, että terveydenhuolto on perusoikeus, ei etuoikeus. Kaikkien kansalaisten tulee voida saada tarvitsemaansa hoitoa taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Vammaisuus on pitkäaikaista ja usein koko elämän kestävä tila. Vammaiset henkilöt joutuvat usein käyttämään terveydenhuollon palveluita muita kansalaisia enemmän. Vammaisen henkilön mahdollisuus saada kohtuullinen elintaso on selvästi heikompi kuin kansalaisilla yleensä. Tutkimusten mukaan vammaisista suuri osa elää köyhyysrajan alapuolella. Asiakasmaksujen merkitys vammaisten henkilöiden elämään ja mahdollisuuteen osallistua yhteiskuntaan on huomattava. Korotetut maksut voisivat estää heitä saamasta tarvitsemiaan terveyspalveluja. Tämä johtaisi terveyden ja elämänlaadun heikkenemiseen sekä pitkällä aikavälillä suurempiin terveydenhuoltokustannuksiin.
Positiivista esityksessä on, että korotukset eivät koskisi käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävää maksua eivätkä tulojen ja perhesuhteiden mukaan määräytyviä asiakasmaksuja tai maksukattoa. Kynnys kuitenkin huomauttaa, että terveydenhuollon maksukattoa kohotettiin jo tämän vuoden alusta huomattavan paljon yhdessä asiakasmaksujen indeksikorotuksen kanssa.
Suomessa eri maksukattojen yhteenlaskettu suuruus on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen. Asiakasmaksulain mukaan asiakkaan on itse seurattava maksukattonsa ylittymistä. Vastuun maksukaton seurannasta pitäisi olla viranomaisilla ja asiakasmaksulakia tulisi tältä osin muuttaa.
Perustelumuistioluonnoksessa todetaan, että korotukset kohdistuisivat enemmän vammaistukea saaviin kuin muihin henkilöihin. Viittaus on epämääräinen, sillä suuri osa vammaisista henkilöistä saa eläkkeensaajan hoitotukea. Mikäli esityksen mukaiset asiakasmaksujen korotukset toteutetaan, Kynnys ry vaatii, että vammaistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen tasoa tulee korottaa.
Esityksen yhteydessä ei ole tehty vammaisvaikutusten tai perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Maksujen korotusten yhdessä muiden hallituksen säästökohteiden sekä leikkausten kanssa tulisi perustua vähintään taloudellisten yhteisvaikutusten arviointiin. Kokonaisarviointeja ei ole joko tehty tai niiden tulosten suhteen ollaan välinpitämättömiä. Huomattava osa säästöistä ja leikkauksista kohdistuu samoihin ihmisryhmiin. Vaikutukset kumuloituvat, jolloin seuraukset ovat dramaattisia.
YK:n vammaissopimuksen artiklan 28 mukaan sopimuspuolten tulee varmistaa vammaisten henkilöiden oikeus riittävään omaan ja perheidensä elintasoon sekä muun ohessa elinolojen jatkuvaan parantamiseen. Saman artiklan alakohdan mukaan, sopimuspuolten tulee varmistaa vähävaraisille vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen valtion taloudellinen tuki vammasta aiheutuviin kuluihin ja hoitoon.
Perustelumuistioluonnoksessa viitataan siihen, että asiakasmaksulain mukaan hyvinvointialue voi päättää, että myös tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä. Mikäli hyvinvointialue näin päättäisi tehdä, olisi maksun alentamisen ja perimättä jättämisen oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Säännöksen soveltaminen on hyvinvointialueille harkinnanvaraista. Sitä ei ole tähänkään asti käytännössä sovellettu. Kun todellista velvoitetta tai kannustinta soveltamiseen ei ole, ei hallituksen esittämä ”kannustus” tule tilannetta muuttamaan. Velvoite maksujen huojentamiseen tai perimättä jättämiseen tulisi säätää laissa. Lisäksi huojentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi tarvittaisiin valtakunnallista ohjeistusta.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa.
Kynnys on antanut lausunnon myös kyberturvallisuusstrategiasta vuosille 2024–2035
Strategia on kattava ja kannatettava. On kuitenkin huomattava, ettei kaikilla kansalaisilla ole samoja valmiuksia torjua kyberturvallisuusriskejä. Onkin tärkeä tunnistaa haavoittuvat väestöryhmät ja kehittää heille kohdennettuja toimia. Tätä voisi tuoda vahvemmin strategiatasolle. Ihmisten informointiin ja tukeen koskien tietojenkalastelua ja kyberturvallisuutta on tärkeää panostaa. On hyvä, jos tätä toteutetaan monikanavaisesti. Nykyisellään kansalaisille on jo tukimateriaalia. Olisi kuitenkin olennaista tuottaa saavutettavaa tiedotusmateriaalia, mikä tarkoittaa myös selkokielen ja viittomakielen huomiointia. Osa ihmisistä tarvitsee myös henkilökohtaista, ihmiseltä saatavaa tukea, joutuessaan mahdollisen kyberhyökkäyksen tai tietomurron kohteeksi. Hyvätkään oppaat eivät aina riitä ja it-tuki ei ole kaikkien saatavilla työpaikan puolesta.
On erittäin kannatettavaa, että tuotteiden ja palveluiden sisäänrakennettuun turvallisuuteen panostetaan, sillä kyberturvallisuudesta huolehtiminen on ihmisille nykyisellään erittäin haastavaa. On yhä vaikeampi erottaa huijauksia ja kyberrikollisuutta. Tämä on erityisen haastavaa joillekin ihmisille – isollekin osalle väestöstä. Näin siitä huolimatta, että muilla toimilla pyrittäisiin saamaan kansalaiset ymmärtämään kyberhygienia- ja osaaminen. On myös paljon toimijoita, kuten järjestöt, joilla ei ole erikseen varaa ostaa kalliita kyberturvallisuusratkaisuja.
Strategiassa korostetaan yhteistyön ohella nimenomaan yksityisten yritysten mahdollisuutta tulla kyberalan huippuosaajiksi. Jaloista tavoitteista huolimatta on tärkeä torjua osaamisen liian vahvaa yksityistä keskittymistä ja kansallista yritysmonopoliasemaa. Huolena on palveluiden ja ratkaisujen korkea hinnoittelu, joka heikentää julkisten toimijoiden ja järjestöjen mahdollisuutta hyötyä osaamisesta riittävästi sekä kansallista omavaraisuutta. On lisäksi huomattava, että Stea-rahoitusta saavien järjestöjen rahoitusta ollaan leikkaamassa merkittävästi tulevina vuosina. Tämä asettaa haasteita järjestöjen kaavaillulle roolille osana kyberturvallisuuden ekosysteemiä.
Turvallisuus ja varautumistilanne edellyttää myös erityisryhmiä koskevien kysymysten huomiointia. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden joukossa on henkilöitä, jotka eivät häiriö-, kriisi-, tai pelastustilanteessa kykene evakuoitumaan tai toimimaan. Suurin osa näistä ihmisistä asuu tavallisessa asuntokannassa. Häiriö- tai kriisitilanteessa osa heistä on heitteillä ilman riittävää apua ja tukea.
Turvallisuuden ja varautumisen varmistamiseksi erityisryhmien osalta on tärkeää perustaa tietokanta mahdollisista avun tarvitsijoista. Tähän liittyen on tärkeää huolehtia riittävästä tietosuojasta. On myös keskeistä, että tietosuojan mahdollista puutteellisuutta ei käytetä perusteena sille, ettei tietoa avun tarvitsijoista voida kerätä. Meillä on nykyiselläänkin vahvaa tietosuojaa vaativia rekistereitä, kuten KANTA. Ei siis ole perusteltua, etteikö rekisteriä voitaisi perustaa myös turvallisuuden näkökulmasta ja varmistua riittävästä suojauksesta.
Lisätietoja
Annina Heini
järjestöpäällikkö
Kynnys ry
p. 040 9401399/ annina.heini@kynnys.fi