Kynnys ry on antanut lausunnon valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelusta
Kynnys ry on antanut lausuntonsa valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelusta. Selonteon tarkoituksena on luoda yhtenäinen pohja valtioneuvoston toiminnalle. Siinä tarkastellaan perus- ja ihmisoikeuksien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia kansainvälisellä, EU- ja kansallisella tasolla sekä määritellään tapoja, joilla hallitus vaikuttaa 2020-luvun ihmisoikeuskehitykseen. Selonteon valmistelusta vastaa ulkoministeriö.
Selontekoon on valittu ilmiöpohjainen lähestymistapa. Suomen perus- ja ihmisoikeuslinjaa käsitellään neljän ilmiökokonaisuuden alla: sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys, kestävä kehitys ja ihmisoikeudet, digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet sekä yhdenvertaisuuden edistäminen. Selonteossa asetetaan tavoitteita Suomen kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle sekä hallituksen perus- ja ihmisoikeustoiminnalle kansallisesti.
Ulkoministeriö pyysi muun muassa järjestöjen näkemyksiä ihmisoikeusselonteon valmistelussa huomioitavista seikoista. Lisäksi pyydettiin ottamaan kantaa selonteon alustaviin ilmiökokonaisuuksiin ja antamaan niihin liittyen konkreettisia kehittämisehdotuksia.
Kynnys ry toteaa lausunnossaan selonteon pääsisällöstä, että edellisen selonteon jälkeen YK:n vammaissopimus on tullut voimaan, joten on tärkeää tarkastella mitkä ovat sen perus- ja ihmisoikeusvaikutukset vammaisten henkilöiden elämään ja onko sen implementointi onnistunut. Lisäksi on keskeistä turvata ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeusturva vammaisille henkilöille kansainvälisen vertailun kestävällä tavalla.
Kynnyksen lausunnossa huomautetaan, ettei vammaisten henkilöiden osallistaminen toteudu Suomessa kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Osallistaminen tulee sisällyttää kaikkeen hallintotoimintaan ja päätöksentekoon ja valtiovallan tulee huolehtia siitä ilman, että vammaisjärjestöt joutuvat valvomaan osallisuuden toteutumista. Suomi on myös saanut monia huomautuksia ja langettavia päätöksiä kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä ja mm. esteettömyysasetuksia on lainvastaisesti heikennetty sopimuksiin sitoutumisesta huolimatta. Kynnys toteaa että Suomen on suhtauduttava vakavammin kansainvälisiin velvoitteisiin ja kehotuksiin sekä toimittava niiden mukaisesti. Suomen tulee vahvemmin ottaa kantaa myös ihmisoikeusloukkauksiin maailmalla.
Kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien osalta Kynnys painottaa jokaisen oikeutta työhön ja asumiseen. Lisäksi esiin nousevat läpileikkaava esteettömyys ja saavutettavuus sekä tiedonkeruun puutteet. Vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia tulisi voimakkaasti lisätä. Asumisen yhdenvertaisuutta tulee kehittää eikä asumispalveluja pidä keskittää kasvukeskusten ulkopuolelle. Vammaisten henkilöiden hyvinvoinnista tuotetaan lisäksi hyvin vähän systemaattista tietoa.
Digitalisaation osalta Kynnys nostaa esiin henkilön oikeuden nähdä omat asiakastietonsa, tietojen kokonaisvaltaisen saavutettavuuden sekä uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntämisen. Nykyisessä tietojärjestelmäuudistuksessa mahdollistuu esimerkiksi tilanne, jossa ammattilaiset näkevät eri tietoja kuin asiakkaat.
Yhdenvertaisuuden edistämisen osalta painotamme, että yhdenvertaisuuslain soveltaminen on rajautunut liikaa julkisen sektorin toimiin. Yhdenvertaisuutta tuovien pysyvien ratkaisujen sijasta tyydytään liikaa kohtuullisiin mukautuksiin. Kynnys korostaa, että vaikka julkisen sektorin vastuu on keskeistä, kaikkia muitakin tahoja tulisi motivoida yhdenvertaisuuden esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämiseen. Myös yleinen asennemuutos on tarpeen, sillä vammaiset henkilöt kohtaavat edelleen runsaasti syrjintää elämän eri osa-alueilla.
Koronavirusepidemiaan liittyen Kynnys huomauttaa etteivät asumisyksiköiden rajoitukset liikkumisvapauteen ja vierailuihin liittyen täyttäneet perusoikeuksien rajoittamisen vaatimuksia tarkkarajaisuudesta. Myös vammaisten työllisyys heikkeni epidemian seurauksena entisestään.
Kokonaisuutena Kynnys ry kiittää ministeriötä siitä, että vammaisjärjestöjä osallistettiin jo aikaisessa vaiheessa ihmisoikeusselonteon valmisteluun. Toivomme jatkossakin vammaisnäkökulman vahvaa huomiointia, sillä vammaiset henkilöt jäävät helposti marginaaliin perus- ja ihmisoikeustarkastelussa huolimatta usein elämänmittaisesta haavoittuvasta asemastaan.
Lisätietoja lausunnosta:
Mika Välimaa
Lakimies
Kynnys ry
mika.valimaa@kynnys.fi
p. 045 7731 0105
