Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa vammaislainsäädännön lyhytaikaisesta hoidosta ja päiväaikaisesta toiminnasta.
Lyhytaikaisen hoidon osalta lausunnossa kehotetaan huomioimaan, että lyhytaikaiset palvelut voivat sisältää myös vaativia erityispalveluita. Olisi tärkeä tuoda esille hoidon laadulliset ja vammaisen henkilön yksilölliset vaatimukset. Lyhytaikaisen huolenpidon toteutustavan tulee olla vammaiselle henkilölle sopiva. Asiakkaan tai hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön mielipide ja toive tulee huomioida hoidon toteutustapaa määriteltäessä. Kuljetuspalveluiden osalta palvelun ehtona ei tule painottaa ”kohtuuttoman suuria vaikeuksia” käyttää julkista liikennettä.
Kynnys ry toteaa, että tällä hetkellä tietyt lyhytaikaisen hoidon järjestämistavat voivat olla jopa yksilöitä kuormittavia niin, että hoidosta seuraa toimintakyvyn huonontumista ja pelkoa. Perheiden on voitava luottaa, että palvelu järjestetään laadukkaasti ja henkilölle sopivalla tavalla. Kukaan vanhempi ei halua jättää lastaan lapselle soveltumattomaan paikkaan. Huolenpidon perusteluita tulisikin ehdotuksessa tarkentaa esimerkiksi, laadun, soveltumisen ja sen osalta, ettei huolenpito saa olla laitosmaista ja vammaisen henkilön itsemääräämisen tulee olla samantasoista kuin kotonaan. Perusteluihin tulisi myös selventää oikeutta saada lyhytaikaisen huolenpidon palvelua äkillisissä kriisitilanteissa.
Päiväaikaisen toiminnan osalta Kynnys ehdottaa palvelun nimen muuttamista kuvaavammaksi muotoon ”osallisuutta tukeva toiminta”. Kynnys huomauttaa, ettei päiväaikaisen toiminnan sisältöjä ja toteutustapaa ole ehdotuksessa määritelty. Tämä on kuitenkin olennaista sen suhteen, toteutuuko palvelu siten kuin on tarkoitettu. Päiväaikaisessa toiminnassa on huomioitava yksilölliset tarpeet. Toiminnan tulee tapahtua pääasiassa kodin ulkopuolella ja olla tarvittaessa mahdollista eri vuorokaudenaikoina.
Kynnys toteaa, että päiväaikaisen toiminnan päättyminen vanhuuseläkeikään on poikkeus vammaispalvelulain linjasta ikärajattomuuden suhteen. Mikäli palvelu poistuisi tietyssä iässä, tulisi vammaiselle henkilölle hänen halutessaan järjestää korvaavaa palvelua eli esimerkiksi lisätä henkilökohtaisen avun tunteja. On huomioitava, ettei työelämä, saati muu osallisuus pääty vammattomillakaan ihmisillä eläkeikään tultaessa. Palvelua ei saisi kytkeä muihin etuuksiin, vaan sen myöntämisen tulisi perustua tarpeeseen. Osallisuus ei tarkoita vain työtä, opiskelua tai työtoimintaa, vaan se tulee nähdä laajempana kokonaisuutena. Myös mahdollinen henkilökohtaisen avun tarve tulisi huomioida kohtuullisena mukautuksena palvelun käyttämisen mahdollistamiseksi.
Lausunnossa todetaan, etteivät pelkkä turvallisuuden takaamisen tai sopivien toimintamuotojen tarjonnan puute riitä kattamaan tilanteita, joissa päiväaikaista toimintaa on tarpeen järjestää yksilöllisesti henkilökohtaisena palveluna. Ehdotuksen perusteluihin tulisi lisätä vaikutusten yksilöllinen arviointi, erityisesti muutostilanteissa. Mikäli tätä ei huomioida, voi henkilölle aiheutua muutosten yhteydessä kohtuuttomia tilanteita. Myöskään päiväaikaisen toiminnan ateriamaksut eivät saa olla kohtuuttomia. Palvelun käytön mahdollistavien kuljetusten tulee olla esteettömiä ja saavutettavia ja niitä tulee tarvittaessa täydentää kohtuullisin mukautuksin.
Lisätietoja:
Annina Heini, suunnittelija