Ehdotettu soveltamisala heikentäisi vammaisten henkilöiden asemaa
Kynnys ry toteaa kannanotossaan, että jo luonnosvaiheessa on tuotu esiin lakiesityksen ongelmia, jotka ovat edelleen siellä. Ehdotettu soveltamisala on ristiriidassa lain tarkoituksen kanssa. Esitys ei turvaa vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja palveluiden saatavuutta. Rajanveto sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain välillä on yhä epäselvä ja epätarkoituksenmukainen.
Vammaisten henkilöiden näkökulmasta palveluiden saamisen rajaa on siirretty esityksellä tiukempaan suuntaan. Esitys on epäselvä sen suhteen ketkä kuuluvat erityislain ja subjektiivisten oikeuksien piiriin. Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, vammaispalvelulaki ei Kynnyksen mukaan säily vammaisille tarkoitettuna erityislakina vaan se muuttuu viimesijaiseksi ja poikkeuksellisesti sovellettavaksi laiksi. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena oli saada palveluiden piiriin yhdenvertaisesti henkilöitä, jotka ovat jääneet nykytilanteessa väliinputoajiksi. Lakiesitys ei tule helpottamaan heidän tilannettaan.
Kynnys huomauttaa, että YK:n vammaisyleissopimuksen velvoite osallisuudesta on jätetty lain ehdotetusta uudesta soveltamisalasta kokonaan pois. Lain toissijaisuutta ja asiakkaan etua arvioitaessa on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle itsenäisen elämän, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Tämä olisi erityisen tärkeää, sillä esityksestä on jäänyt pois myös hyväksytyn lain vammaisuuden määrittelyä täsmentävä kohta. Sen mukaan vamma tai sairaus yhdessä yhteiskunnassa esiintyvien esteiden kanssa estää yhdenvertaisen osallistumisen.
Esityksen mukaan palveluja järjestetään vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomaista. Palveluista päätettäessä tämä muodostaa ongelman. Pahimmillaan ehdotus mahdollistaa mielivaltaiset ja syrjivät tulkinnat siitä, mitä mihinkin elämänvaiheeseen kuuluu tai ei kuulu. Tämä on erityisen ongelmallista subjektiivisten oikeuksien kontekstissa.
Esityksen mukaan palvelujen saatavuudella ei olisi merkitystä arvioitaessa sitä, järjestetäänkö vammaiselle henkilölle vammaispalvelulain vai sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita. Tämä voi johtaa vammaisia henkilöitä välitilaan, jossa he ovat periaatteessa oikeutettuja palveluun, mutta jäävät tosiasiassa ilman apua. Lakiehdotus vaarantaisi merkittävästi vammaisten ihmisten arkea ja perusturvallisuutta.
Lakiesityksen mukaan asiakkaan edun arvioinnissa ei enää huomioitaisi palvelusta aiheutuvia maksuja. Tämä heikennys ohjaisi siirtämään vammaisia henkilöitä maksullisten palvelujen piiriin. Ehdotettu suojasäännös, eli mahdollisuus jättää asiakasmaksuja perimättä, ei turvaa vammaisten henkilöiden oikeuksia, se on liian tulkinnanvarainen ja vaikeasti sovellettavissa. Jo nykyiset asiakasmaksut ovat monelle henkilölle suuri ongelma. Vammaisuus on tyypillisesti elämänmittaista ja pitkäkestoista. Asiakasmaksujen periminen ei toteuta yhdenvertaisuutta suhteessa vammattomaan väestöön. Yhdenvertaisuus edellyttää joissakin tilanteissa positiivista erityiskohtelua.
Ehdotettu soveltamisala tulisi heikentämään vammaisten henkilöiden asemaa ja osallisuutta. Kynnys pitääkin perusteltuna, että eduskunta jättäisi lakiesityksen hyväksymättä ja jo hyväksytty laki tulisi voimaan sellaisenaan. Lain soveltamista voitaisiin seurata ja lakia saatujen käyttökokemusten perusteella myöhemmin täsmentää niin, että se turvaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden.
Lisätietoja:
Kynnyksen kannanotto
Annina Heini
järjestöpäällikkö
Kynnys ry
p. 040 940 1399/ annina.heini@kynnys.fi