Kynnys ry on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamiseksi.
Lausunnossa korostetaan että sosiaalivakuutusasioiden lähtökohtana on oltava perustuslain ja Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimuksien täysimääräinen toteutuminen. Luonnoksessa ehdotetut muutokset etuuslakeihin edistäisivät oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Vaikutukset sosiaalivakuutusetuuksien oikeudenmukaiseen toimeenpanoon jäävät silti riittämättömiksi.
Kynnys ry näkee erittäin hyvänä, että työtapaturmavakuutuslakiin ja muihin etuuslakeihin tehdään muutoksia, jotka lisäävät kansalaisten luottamusta vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan. Kansalaisten luottamuksen lisäämistä tärkeämpää kuitenkin on, että järjestelmä myös tosiasiassa toimii niin, että kansalaisten lakisääteiset oikeudet toteutuvat. Kansalaisten luottamus järjestelmään turvataan parhaiten sillä, että se osoittaa itsensä luotettavaksi.
Ehdotettujen lakimuutosten lisäksi järjestelmän luotettavuutta ja puolueettomuutta tulisi Kynnyksen mukaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä lakeihin säännökset puolueettomasta asiantuntijatahosta muutoksenhakuprosesseissa.
Kynnys ry yhtyy vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen ohjausryhmän toteamukseen, että muutoksenhakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta olisi tärkeää määrittää taho, joka antaa muutoksenhakuelimille keskitetysti lausuntoja vakuutuslääketieteellisissä asioissa. Pidämme valitettavana, ettei luonnoksessa ehdoteta vastaavia säännöksiä liikennevakuutusta ja potilasvakuutusta koskevaan lainsäädäntöön.
Kynnys ry pitää hyvänä, että luonnoksessa ehdotetaan lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisempia säännöksiä siitä, miten vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden edellytetään ottavan kantaa niille toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Kannatettavaa on, että asiantuntijalääkäreiden tulisi tehdä merkinnät selkeästi ja yhdenmukaisesti. Tällöin merkintöjä voitaisiin hyödyntää suoraan vakuutuslaitoksen antaman päätöksen perusteluina.
Perustelemisen ja sen selkeyden vaatimusta on syytä korostaa, koska vakuutuslääkärin kannanotoissa on kyse pitkälti juridisesta argumentoinnista ja lääketieteellisestä arvioinnista. Kuten luonnoksessa todetaan, perusteluilla on keskeinen merkitys oikeusturvan kannalta. Perusteluista etuuden hakija saa tietää, mikä on johtanut häntä koskevan ratkaisun tekemiseen.
Erityisesti lääketieteellisen syy-yhteyden arviointiin liittyvien kannanottojen selkeys ja perusteleminen on olennaisen tärkeää. Arvioinnin merkitys korostuu varsinkin silloin, kun tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvausratkaisuja.
Työtapaturma- ja ammattitautilain sekä myös liikenne- ja potilasvakuutuslain mukaisissa korvausasioissa tehdään usein arvio potilaalle aiheutuneesta lääketieteellisestä haitasta. Haitan arvioinnissa hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen haittaluokitusta. Kynnys ry:n näkemys on, että vakuutuslääkärit määrittävät lähestulkoon systemaattisesti haittaluokan alhaisemmaksi kuin hoitavat lääkärit. Näin ei pitäisi olla, sillä haittaluokka arvioidaan ennalta määriteltyjen, yksityiskohtaisten kriteerien mukaan. Erityisesti epäkohta koskee aivovammoihin liittyvän haitan arviointia.
Haittaluokan määrittelyn eroavaisuudet tuovat osaltaan esiin sen todellisen ongelman, joka vakuutuslääkärijärjestelmään liittyy. Vakuutuslääkärijärjestelmä ei ole tosiasiassa puolueeton ja riippumaton. Esitysluonnoksessa ehdotettu velvoite perustella kannanotot aikaisempaa yksityiskohtaisemmin parantaa etuuden hakijoiden oikeusturvaa. Se ei kuitenkaan poista vakuutuslääkärijärjestelmän puolueettomuuden ja riippumattomuuden ongelmia.
Kynnys ry kannattaa ehdotettuihin säännöksiin tehtävää lisäystä, jonka mukaan asiantuntijalääkärin on vahvistettava kannanottonsa sanoin ”kunnian ja omantunnon kautta”. Tämä on omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta vakuutuslääkärijärjestelmää kohtaan.
Lisätietoja: lakimies Mika Välimaa, p. 045 773 10105, mika.valimaa@kynnys.fi.