Kynnys ry on antanut lausunnon oikeuslaitostyöryhmän alustavista toimenpide-ehdotuksista
Kynnys toteaa YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttävän, että vammaisille henkilöille taataan oikeussuojan tehokas saavutettavuus yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tässä on nykyisellään paljon ongelmia.
Suuri osa vammaisen henkilön palveluja koskevista päätöksistä menee hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Käsittely hallinto-oikeudessa kestää kohtuuttoman kauan, vaikka kyse on usein elämän kannalta välttämättömistä palveluista.
Vammaispalvelupäätöksiä koskevat valitusprosessit ovat raskaita varsinkin, jos niihin pitää turvautua toistuvasti. Hallinto-oikeudet näyttävät luottavan sosiaalihuollon ammattilaisten käsityksiin enemmän kuin valittajan käsityksiin. Vammaispalveluiden ei välttämättä tarvitse esittää asiassa kunnollisia perusteluja. Sen sijaan muutoksenhakijan pitää varautua perustelemaan väitteensä huolellisesti. Tällaiseen epäsuhtaan pitäisi tulla muutos. Lisäksi ongelmallista on, ettei hallinto-oikeuden ratkaisuilla ole riittävää painoarvoa hyvinvointialueilla eikä päätöksiä panna täytäntöön. Tähän pitäisi olla seuranta- ja sanktiomenettely.
Valitusprosessit ovat raskaita myös siksi, että vammainen henkilö tarvitsee niihin usein tukea, jota on harvoin saatavilla. Tilanne tulee vaikeutumaan järjestöille myönnettävien STEA-avustusmäärärahojen leikkausten myötä. Lisäksi oikeusaputoimistoilla ei ole resursseja tai riittävää osaamista vammaispalveluista.
Hallinto-oikeuksissa ei ole vammaispalveluihin erikoistuneita tuomareita, vaikka tähän tarvittaisiin erikoistuneita osastoja. Tämä on ongelmallista, sillä kyse on perus- ja ihmisoikeussensitiivisistä palveluista. Vammaisten henkilöiden tarpeet ovat erityislaatuisia ja niitä koskevat palvelut käyttäjälleen elintärkeitä. Niiden asemaa hallinto-oikeusprosessissa tulisi vahvistaa. Erikoistuminen olisi erittäin keskeistä jo siksi, että uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Lain vaikeaselkoisuuden vuoksi linjauksia tullaan hakemaan oikeuskäytännön kautta. Lain soveltamisalan piiriin on lisäksi odotettavissa huomattavasti nykyistä isompi asiakaskunta.
Oikeusturvaa heikentää, että valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen myönnetään hyvin harvoin. Vammaisilla henkilöillä ei useinkaan ole varaa palkata juristia. Valituslupamenettely edellyttää juridista osaamista. Vammaisten henkilöiden oikeusturvan saatavuus on vakavasti uhattuna. Lakia tulisikin muuttaa siten, että KHO käsittelee vammaispalvelulain mukaisista palveluista tehtyjä valituksia ilman valituslupaa.
Asiakastapausten käytännön hoitaminen on osoittanut, että oikeusturva on poikkeuksellisen vaarantunutta vakuutusoikeuden alalla. Vakuutusoikeutta koskevien asioiden käsittely on vain näennäisen puolueetonta. Puolueettoman tahon tulisi selvittää menettelyä ja puolueettomuuden tosiasiallista toteutumista. Sosiaalivakuutusasioiden yhteydessä Kynnys ry korostaa, että lähtökohtana on aina oltava perustuslain ja Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimuksien täysimääräinen toteutuminen.
Lisätietoja:
Mika Välimaa
juristi
Kynnys ry