Kynnys ry on antanut lausunnon hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamiseksi.
Kynnys uskoo, että uudistus itsessään on tarpeellinen, sillä oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistamiselle ja inkluusion edistämiselle on jo aiemmin nähty useita tarpeita. Kynnys kuitenkin yhtyy Vammaisfoorumin huoleen siitä, että lakiluonnoksessa on monilta osin irtauduttu esitetyistä ehdotuksista, vaikka useat niistä ovat merkityksellisiä oppilaan oikeuksille ja oikeusturvalle.
On huomattavaa, että Suomi on vuonna 2023 saanut sekä lasten oikeuksien komitealta että vammaisoikeuskomitealta huomautuksia siitä, ettei velvoitetta lapsen edun huomioimisesta sovelleta johdonmukaisesti, vammaisia lapsia ei osallisteta onnistuneesti yleisopetukseen eivätkä he saa riittävästi yksilöllistä tukea. Inkluusion periaatteen tulisikin olla esityksen perustana. Siitä olisi tärkeä säätää nimenomaisesti perusopetuslaissa. Nyt esityksessä korostuu vahvemman tuen antaminen muuten kuin yleisopetuksen ryhmässä.
Lisäksi luonnosteksti vaikuttaa siltä, että lainsäädännön kehittämistä on tehty enemmän hallinnon ja opetushenkilöstön kuin lasten oikeuksien vahvistamisen näkökulmasta. Kynnys muistuttaa, että lapsen oikeuksia koskevan lainsäädännön kehittämisen lähtökohtana eivät voi olla hallinnolliset tarpeet vaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja vammaissopimuksen noudattaminen. On hyvä, että esitysluonnoksessa tarkastellaan inkluusion käsitettä viitaten YK:n vammaisyleissopimukseen. Esityksessä ei kuitenkaan tarkemmin avata millaisia vaikutuksia esitetyllä sääntelyllä on inkluusion toteutumiseen.
Kynnys yhtyy Vammaisfoorumin kantaan, että lain jatkovalmistelussa tulisi tarkastella sitä, miten esitetty sääntely toteuttaa inklusiivisen koulutuksen lähtökohtia. Tulee varmistaa, että tukisääntely mahdollistaa kaikille oppijoille vertaisosallistumisen tuen tarpeista huolimatta, kun se on lapsen edun mukaista. Kynnys on huolissaan siitä, ettei esitysluonnoksessa ehdotettu sääntely ole riittävän täsmällistä varmistamaan tavoitetta tuen toteutumisesta valtakunnallisesti yhtenäisesti, selkeästi ja monipuolisesti.
Lukiolain ja ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä on myös uudistettu. Kun oppimisen tuen terminologia ja rakenne perusasteella eroavat merkittävästi vastaavasta terminologiasta toisella asteella, saattavat seurauksena olla vaikeudet tuen tarpeen arvioimisessa. Tuen muotojen ja terminologian tulisi olla yhtenäistä eri asteiden välillä, jotta oppilaan perusasteella selvitetty tuen tarve voi siirtyä toiselle asteelle tehokkaasti sellaisenaan. Toisen asteen oppilaitoksen ei tarvitse lähteä arvioimaan tuen tarvetta alusta asti, kun se on jo perusasteella selvitetty.
Kynnyksen mukaan on huolestuttavaa, etteivät oppilaan oikeus koulunkäynnin tukeen ja siihen sisältyvät tukimuodot näy esityksessä. Oppimisympäristön esteettömyyttä ja muokkaamista ei huomioida lainkaan. Myös yhdenvertaisuuslain mukaisiin kohtuullisiin mukautuksiin tulisi viitata. Lisäksi huomionarvoista on, että esityksessä ei riittävästi avata oppimis- ja ohjauskeskus Valterin roolia.
Kynnys yhtyy Vammaisfoorumin ajatukseen, että oppilaalla tulee olla oikeus ennakoiviin tukitoimiin heti tuen tarpeen ilmetessä. Niihin tulee tukiopetuksen ja erityisopettajan opetuksen lisäksi sisältyä koulunkäynnin tuen toimenpiteet, kuten oikeus avustajaan. Oppilaalla tulee olla oikeus myös yksilöllisiin ennakoiviin tukitoimiin, ei vain ryhmämuotoisiin. On hyvä, että esityksessä yritetään selkiyttää oppimisen ja kielitaidon haasteiden välistä eroa. Erilaisiin kielivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden kohdalla on tärkeää antaa opetuskielen tukiopetusta. Esitys näyttää sivuuttavan sen, että ryhmien tarpeet ovat erilaisia ja opetusryhmien muodostamiseen tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota.
Kynnys on huolissaan siitä, etteivät kaikki tukea tarvitsevat oppilaat tule pääsemään tuen piiriin johtuen opetusryhmien täyttymisestä ja pienryhmä- ja erityisluokkapaikkojen puutteesta. Oikeutta oppilaskohtaisiin tukitoimiin ei pidä rajata vain oppilaalle, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen. Tukitoimiin tulee olla oikeus myös oppilaalla, jolla on selvästi koulunkäynnin vaikeuksia.
Kynnys huomauttaa että esityksen kohta opetushenkilöstön hallinnollisen työn vähentämisestä on ongelmallinen. Se herättää kysymyksen, huolehditaanko esityksessä tuen tarpeesta vai nähdäänkö se käytännön tulkintatilanteessa mahdollisuudeksi vähentää resursseja. On tärkeää huomioida, että hallinnollisella työllä ja dokumentoinnilla voidaan myös varmistaa perusoikeuksien kunnioittaminen ja toteuttaminen läpinäkyvinä prosesseina. Tätä ei tule ymmärtää pelkästään turhana hallintona.
Kynnyksen lausunto kokonaisuudessaan liitteenä.
Lisätietoja
Annina Heini
järjestöpäällikkö
Kynnys ry
p. 040 9401399/ annina.heini@kynnys.fi