Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry on antanut lausunnon valtioneuvoston luonnoksesta suomalaisen 2020-luvun demokratiapolitiikan periaatepäätökseksi
Kynnys ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta VN:n suomalaisen demokratian periaatepolitiikasta ja toimenpide-ehdotuksista. Kynnys huomauttaa, että vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallisuus ja toimintaedellytysten turvaaminen kaikissa oloissa ovat oleellinen osa suomalaista demokratiaa. Toimiva demokratia on itseisarvo ja oikeusvaltioperiaatteen kivijalka – ei keino tai väline muiden päämäärien saavuttamiseksi. Kestävän kehityksen agendan läpileikkaavat periaatteet, kuten Leave no one behind/Ketään ei jätetä, tukevat konkreettisia toimenpiteitä.
Kynnyksen mukaan luonnoksen linjaukset ja toimenpiteet ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Useassa kohdassa todetaan, että on tärkeää pitää kaikki väestöryhmät mukana. Huomautamme, että todellisuudessa vammaisia ihmisiä on hyvin vähän millään tasolla yhteiskunnan luottamustehtävissä. Osallisuus ei vammaisten ihmisten kohdalla toteudu, ellei heitä aktiivisesti osallisteta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jos esteettömyydestä ja saavutettavuudesta ei huolehdita, vammaisten ihmisten liikkumismahdollisuudet rajoittuvat 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa tai avustajatunteja ei myönnetä tarpeen mukaan, vammaiset eivät pysty osallistumaan. Vaikkapa ehdokkuus vaaleissa edellyttää ”jalkautumista” monenlaisiin tilaisuuksiin.
Kynnyksen lausunnossa todetaan, että vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus suhteessa yleisväestöön edellyttää toisinaan ns. positiivista erityiskohtelua ja yksilöllisissä tilanteissa voidaan tarvita myös kohtuullisia mukautuksia. Näissä tilanteissa ei ole kyse syrjinnästä muita ihmisiä kohtaan, vaan yhdenvertaisuuden turvaamisesta. Vammaisten henkilöiden kohdalla on erittäin tärkeää, että he voivat itse edustaa itseään puolesta puhumisen sijaan ja että osallistaminen ei ole yksittäistä kuulemista, vaan prosesseissa ollaan mukana alusta loppuun.
Kynnys ry toivoo, että luonnoksessa kuvattaisiin tarkemmin, miten demokratian toteutumista vammaisten ihmisten osalta on tarkoitus edistää. Esimerkiksi vaalijärjestelmästä todetaan, että aliedustettujen ryhmien on tärkeä päästä osallistumaan demokraattisiin prosesseihin puolueiden kautta. Kynnys ry pitää tärkeänä, että edistämistoimia ja yhdenvertaisuuden toteutumista myös seurattaisiin. Onko vammaisten ihmisten osallisuus puolueissa lisääntynyt ja mitä toimenpiteitä se edellytti? Toimenpiteeseen tulisi lisätä maininta äänestyspaikkojen esteettömyyden ja saavutettavuuden tarkistamisesta sekä saavutettavasta viestinnästä.
Kynnys korostaa, että vammaisten henkilöiden osallistuminen omien ja yhteisten asioiden hoitoon edellyttää toimivia elämänmittaisia erityispalveluja. Vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Se, että osallistuminen edellyttää erityispalveluja, ei saa murentaa palvelunkäyttäjän normaaleja oikeuksia, kuten vaalisalaisuutta tai kotirauhaa. Osallistumisen kuilut näkyvät erityisesti lainvalmistelussa. Lainsäädäntäprosessissa tulee johdonmukaisemmin osallistaa eri ryhmiä myös lainsäädäntövaikutusten seurantaan ja jälkiarviointiin.
Vammaisvaikutusten arviointia tulee kehittää ja prosessissa tulee olla vammaisten henkilöiden edustus. Virkamiesten osaamista saavutettavista ja osallistavista kuulemismenetelmistä tulee lisätä. Muistutamme vammaisten ihmisten itsensä kuulemisesta ”nothing about us without us” -periaatteen mukaisesti.
Esitämme, että tietoisuutta syrjinnän eri muodoista ylipäätään edistetään vihapuheen ja häirinnän tietoisuuden lisäämisen ohella. Vammaisten ihmisten kohdalla on havaittu, ettei syrjintää aina tunnisteta. Vammaiset ihmiset jättävät syrjintätilanteissa usein käyttämättä oikeussuojakeinoja, koska kokevat, ettei se johda mihinkään. Näin on esimerkiksi rekrytoinneissa tapahtuvan syrjinnän kohdalla. Lisäksi oikeussuojakeinot on hajautettu eri tilanteissa eri viranomaisten vastuille, jolloin systeemin monimutkaisuus estää asioihin puuttumisen nopeasti.
Vammaisten ihmisten yhdistystoiminta ei useinkaan ole mahdollista, jos saatavilla ei ole riittävästi avustajia, tulkkeja tai palkattua henkilökuntaa. Ehdotamme vammaisjärjestöjä koskevaa erillistä toimenpidettä, esimerkiksi vammaisjärjestöjen riittävien taloudellisten resurssien turvaamista.
Kynnys toteaa, että jotta vammaiset ihmiset voivat yhdenvertaisesti osallistua myös kulttuurin tuottamiseen ja kuluttamiseen, kulttuurilaitoksille tulee saada yhtenäiset käytännöt henkilökohtaisten avustajien suhteen. Avustaja on monelle vammaiselle ihmiselle tosiasiallinen osallisuuden mahdollistaja kulttuurin kohdalla.
Lisätietoja:
Terhi Toikkanen, lakimies, Kynnys ry
p. 045 7732 4104
terhi(at)assistentti.info