Perusoikeuskehitys on ajanut nykyisen vammaispalvelulain ohi. Päätöstä hallinnossa tehtäessä on valittava vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa ihmisen perusoikeudet. Vammaisten henkilöiden kohdalla yhdenvertaisuus on yksilöllisyyttä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi torstaina 12.1. lausunnon (PeVL 79/2022 vp) hallituksen esityksestä uudeksi vammaispalvelulaiksi, joka sisältää useita muutosvaatimuksia. Tunnelin päässä on kuitenkin valoa ja yleinen tahto on saattaa laki maaliin.
Perustuslakivaliokunnan mukaan palveluita koskeva sääntely ei ensinnäkään täytä riittävästi vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. PeV totesi, että subjektiivisia oikeuksia koskevien säännösten kirjoitustapaa on välttämätöntä täsmentää ja selkeyttää. Palveluita koskeviin säännöksiin edellytetään muutoksia ennen kuin laki voidaan saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi. Valiokunta katsoi myös, että lain soveltamisalasäännökseen sisältyvä ns. ikääntymisrajaus asettaisi iäkkäänä vammautuneet muita vammaisia henkilöitä epäedullisempaan asemaan. Tästä johtuen valiokunta edellytti lausunnossaan uuteen vammaispalvelulakiin ehdotetun ikääntymisrajauksen poistamista lain soveltamisalasäännöksestä.
On huomattava, että ikääntymistä koskevan rajauksen poistaminen kokonaan vähentää lain merkitystä nimenomaan vammaisia henkilöitä koskevana erityislakina. Sen sijaan soveltamisalasäännöksen ikääntymisrajauksen sisältävä kohta lienee mahdollista myös muuttaa sellaiseen muotoon, että se täyttää perus- ja ihmisoikeussääntelyn vaatimukset. Kynnys ry toivoo, että asiantuntijat ja eduskunta näkevät tarkoituksenmukaisuuden ja vammaisten henkilöiden aidon edun koko lain ja sen muutosesityksen osalta.
Tärkeintä vammaisten henkilöiden kannalta on, kuinka hyvin lakiesityksen 1 §:ssä määriteltyä lain tarkoitusta sekä 5 §:ssä tarkoitettua yksilöllisyyttä ja asiakkaan etua toteutetaan soveltamiskäytännössä. Tämä on käytännössä olennaisempaa kuin se, miten tarkkarajaisesti lain säännökset on kirjoitettu. Täydellinen tarkkarajaisuus on paitsi mahdotonta, myös helposti vesittää vammaisten henkilöiden yksilöllisten tilanteiden huomioon ottamisen. Säännösten yksityiskohtiin on varmasti löydettävissä toimivia ratkaisuja. Kynnys ry on jo aiemmin ehdottanut asetuksenantovaltuutuksen lisäämistä lakiin ja pitää sitä edelleen käyttökelpoisena ratkaisuna ”lieventää” lakiin ja sen soveltamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Kynnys ry toivoo vammaislainsäädännön uudistustyön loppuun saattamista. Uudistukseen on upotettu resursseja vuosikymmenen ajan ja invalidiverovähennys on poistettu osana vammaispalvelulain uudistusta. Nykyisen lain soveltamiskäytännössä YK:n vammaissopimuksen noudattaminen ei tosiasiassa toteudu, joten lakiuudistus on välttämätön. Vanhan lain voimaanjättäminen tai uuden esityksen hyväksyminen on arvovalinta. Vammaisten henkilöiden oikeudet eivät voi jälleen jäädä kaiken muun alle. Se olisi YK:n vammaissopimuksen vastaista.
Lisätietoja:
Annina Heini,
Järjestöpäällikkö, Kynnys ry
p. 040 9401399