Kynnys ry osallistui vammaispalvelulain soveltamisalaan liittyvään sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään kuulemiseen 27.11.2023.
Kynnys ry:n mukaan vammaispalvelulailla ei ole tarkoitus paikata muun lainsäädännön tai palvelujärjestelmän puutteita. Kuitenkaan laista ei tule säätää liian tiukkarajaista, joka saa aikaan jälleen väliinputoajaryhmiä. YK:n vammaissopimusta ei myöskään tule tässä suhteessa ylitulkita niin, että se asettaisi vammaisten henkilöiden välille tarkkoja rajoja. Jonkinasteinen ikääntymisrajaus voisi käytännössä vahvistaa ja helpottaa tulkintaa vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain välillä. Ikääntymisrajauksessa on kuitenkin riski sille, että soveltamiskäytännössä ikä otetaan ainoaksi tai painavimmaksi soveltamisperusteeksi. On huomattava, että myös vammainen henkilö ikääntyy ja ikääntynyt henkilö voi vammautua. Myös ikääntyneellä vammaisella henkilöllä tulee olla oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Tämän tulee vahvemmin näkyä laissa sekä lain perusteluissa.
Laista (675/2023) poistetun ikääntymisrajauksen muotoilu oli perustuslain kannalta ongelmallinen. Kynnys ehdotti muotoilua, joka voisi olla perustuslain syrjintäkiellon huomioonottava ja erityislain asemaa turvaava: ”Avun ja tuen tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja yleisestä vanhuudesta johtuvasta sairaudesta tai rappeutumisesta.”
Vammaispalvelulain soveltamisala ei voi olla YK:n vammaissopimuksen vastainen ja Kynnys korostaa nykyisten väliinputoajien asemaa. Jos eri vammaryhmät mainitaan laissa, tulee niiden sisältää myös sosiaalinen vamma. Sosiaalisen toimintarajoitteen huomioiminen soveltamisalassa vähentäisi nykytilanteessa yleisiä väliinputoamisia sekä raskaampien palvelujen tarvetta.
Kynnys otti kantaa vammaispalvelulain toissijaisuuteen sosiaalihuollon yleislainsäädäntöön nähden. Tosiasiassa lakia olisi tarpeen soveltaa ensisijaisesti tilanteessa, jossa vammaispalvelulain mukaisen palvelun myöntämiskriteerit täyttyvät. Käytännön soveltamistilanteessa lakia tulee tulkita vammaisen henkilön edun mukaisesti ja tästä periaatteesta tulee epäselvyyksien välttämiseksi säätää vammaispalvelulaissa. Asiakkaan etua tulee tulkita myös suhteessa palvelun maksuttomuuteen silloin, kun henkilö täyttää vammaispalvelulain kriteerit ja hänellä on palveluun subjektiivinen oikeus.
Lisätiedot: Annina Heini (annina.heini@kynnys.fi, p. 0409401399) ja Mika Välimaa (mika.valimaa@kynnys.fi) Koko Kynnyksen lausunto liitteenä ohessa.