kuvassa on taksi

Vammaisten ihmisten osallistaminen taksipalvelujen suunnitteluun on kustannustehokasta

Tiedote
julkaisuvapaa

Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry on saanut viime aikoina useita huolestuneita yhteydenottoja Espoon kulkukeskuksen valmisteluprosessista. Viestejä on tullut niin taksin käyttäjiltä kuin alan yrittäjiltä. Jatkuvien viestien vuoksi olemme huolestuneet siitä, onko vammaisia asiakkaita tosiasiallisesti osallistettu tässä valmistelu- ja kilpailutusprosessissa.

Vammaisten ihmisten osallistaminen heitä koskevien palvelujen kehittämiseen edellyttää heidän laajaa kuulemistaan kaikissa palvelun kehittämisvaiheissa. Vammaisia käyttäjiä tulisi olla mukana niin palvelun suunnittelussa kuin käytännön toteutuksessa. Pelkkä jo kehitetyn palvelun kommentointi ei riitä. Mahdollisista ongelmista saatu palaute on myös huomioitava palvelua edelleen kehitettäessä. Kynnykselle on kuitenkin esitetty huoli, että vammaisten asiakkaiden osallistaminen esimerkiksi välittäjäoperaattorin kilpailutukseen on Espoon kulkukeskuksen osalta ollut vain näennäistä.

Markkinaoikeus kumosi välittäjäoperaattorin hankintapäätöksen. Espoon kaupunki kuitenkin jatkaa kulkukeskuksen valmistelua tästä huolimatta. Tämä herättää kysymyksen, otetaanko valmistelussa huomioon oikeuden päätös tai käyttäjien ja yrittäjien palaute.

Hinnan ei pitäisi olla ainut määrittävä tekijä palveluntuottajia valittaessa. Kynnykselle tulleissa yhteydenotoissa nostetaan esiin, ettei monillakaan kokeneilla taksiyrittäjillä tule olemaan varaa olla mukana tässä kilpailutuksessa. Esimerkiksi avustamislisiä ei saamiemme tietojen mukaan enää huomioitaisi osana niin sanottuja esteettömiä kuljetuksia. Tämä tulee olennaisesti vaikuttamaan siihen, että esteettömien autojen saatavuus erityisesti viikonloppuisin saattaa merkittävästi huonontua. Mikäli kilpailutuksen piiriin jää kokemattomia tai pitkien matkojen takaa tulevia kuljettajia tämä voi vaikuttaa asiakkaiden turvallisuuteen ja taksien odotusajat voivat venyä kestämättömiksi.

Tarjouksen hinnoittelumallissa myöskään matkaan käytettävää aikaa ei korvattaisi mitenkään, vaan hinta määräytyisi käytetyn matkan mukaan. Kynnykselle tulleissa yhteydenotoissa ennakoitiin, ettei lyhyisiin kyyteihin löytyisi tällaisessa mallissa enää kalustoa.

Kuljetuspalvelu ei ole luksusta. Se on vammaispalvelulain määrittämä palvelu, jonka tarkoituksena on turvata yhtäläinen liikkumisenvapaus kaikille ja osaltaan korvata julkisen liikenteen esteellisyydestä aiheutuvaa haittaa. Kaikilla vammaisilla henkilöillä ei myöskään ole mahdollisuutta liikkua lyhyitä matkoja esimerkiksi jalan tai polkupyörällä. Kuljetuspalveluissa myönnetty matkamäärä on myös säännönmukaisesti vain lain sallima minimi, 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa.

On kestämätöntä mikäli kunnat kuljetuspalveluja kehittäessään vaikeuttavat välttämättömän palvelun käyttöä entisestään tai ajavat esteetöntä kalustoa käytännössä alas. Mikäli palvelua suunniteltaisiin käyttäjien sekä yrittäjien tarpeet aidosti huomioiden, prosessi olisi nopea, kustannustehokas ja palvelu toimivampi kuin nykyisin.

Yodit Melaku, sosiaalityöntekijä
Sanni Purhonen, tiedottaja
Terhi Toikkanen, lakimies

Vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry