Vaarana on, että muutos ennemmin heikentää vammaisten henkilöiden oikeuksia ja palveluita kuin edistää niitä.
Lausunnossa todetaan, että ehdotettu säännös ja sitä koskevat perustelut eivät ole riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia erityisesti elämänvaiheessa tavanomaisen tarpeen arvioinnin kannalta. Vammaispalvelulain soveltamisalaa koskeva pykälä on jo nykyisellään hyvin monimutkainen eikä elämänvaiheita koskevan sääntelyn lisääminen selkiytä lain soveltamista. Mikäli ehdotettu säännösmuotoilu kuitenkin säilyy, on perusteluissa tärkeätä avata tarkemmin, millaisia vammaispalveluiden tarpeita eri elämänvaiheissa voi olla.
Säännös ei sellaisenaan turvaa riittävästi aiemmin vammaispalveluita käyttäneiden oikeuksia ikääntyessä. Esitysehdotus asettaisi ikääntyneet vammaiset ihmiset ja – erityisesti ikääntyneenä muusta kuin tapaturmaisesta syystä – vammautuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kynnys ry korostaa, että ihmiset voivat vammautua ikääntyneinä ja myös vammainen ihminen ikääntyy ja palvelutarpeissa voi ilmetä muutoksia, jotka johtuvat alun perin vammasta eivätkä ikääntymisestä. Hallituksen esityksessä tulisikin vahvemmin korostaa vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen huomioon ottamista niin ikääntyneiden kuin muiden vammaisten henkilöiden palveluja arvioitaessa.
Esityksen mukaan vammaispalvelulakia muutettaisiin, jotta palveluiden saatavuus ja rahoitus voidaan turvata vammaisten henkilöiden oikeuksia edistävällä tavalla. Muutostarve perustuu oletuksille, ei tosiasiallisiin havaintoihin siitä, että lain säilyminen erityislakina olisi vaarantunut. Tärkein syy muutokseen näyttääkin olevan kustannussäästö. Vaarana on, että muutos ennemminkin heikentää vammaisten henkilöiden oikeuksia ja palveluita kuin edistää niitä.
Sinällään on kannatettavaa, että ehdotetussa momentissa säädettäisiin, että lain tarkoitus tulee ottaa huomioon arvioitaessa eri elämänvaiheissa olevien vammaisten henkilöiden oikeutta saada palveluita. Lain tarkoitukseen viittaaminen vahvistaa sekä yksilöllistä tarpeen arviointia että ”oikean” lain valintaa. On kuitenkin hämmentävää, että esityksen perustelujen mukaan lainvalintakysymys voitaisiin palvelutarpeen arviointiprosessissa ratkaista ilman, että se arvioidaan erikseen jokaisen palvelun osalta. Eli henkilö saisi ainoastaan sosiaalihuoltolain palveluja tai vammaispalveluja. Tosiasiassa palvelujen sopivuutta ja riittävyyttä ei voida arvioida yksilöllisesti muutoin kuin erikseen jokaisen palvelun osalta.
Kynnys ry ehdottaa lain 2 pykälän 4 momentin viimeisen virkkeen muuttamista muotoon: ”Vammaisen henkilön tulee voida toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja toimia itsenäisesti ja yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä kaikissa elämänvaiheissa.”
YK:n vammaisyleissopimus mainitaan esitysluonnoksen perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia käsittelevässä kohdassa. Esityksen vaikutuksia ei silti arvioida vammaisyleissopimuksen kannalta, vaan vain perustuslain näkökulmasta. Hallituksen esitystä olisikin syytä täydentää siten, että vaikutuksia arvioidaan myös suhteessa vammaisyleissopimukseen. Sitä, miten lainmuutokset vaikuttavat eri-ikäisten, erityisesti ikääntyneiden, vammaisten mahdollisuuteen saada tarvitsemiaan palveluja, olisi hyvä arvioida vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta.
Yleislainsäädännön ja vammaispalvelulain välinen suhde jää esityksessä tulkinnanvaraiseksi erityisesti silloin, kun palvelu olisi järjestettävissä sosiaalihuoltolain perusteella, mutta sitä ei tosiasiassa ole saatavilla. Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Jos henkilö on todettu vammaispalvelulain myöntämisedellytykset täyttäväksi henkilöksi, mikä on vammaispalvelulain subjektiivisten oikeuksien suhde yleislainsäädäntöön?
Kynnys huomauttaa, että ehdotetussa laissa käytetään keskenään samankaltaisia termejä, kuten tavanomainen elämä ja elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Termeillä on olennainen vaikutus siihen, minkä lain nojalla ja mitä palvelua vammaiselle henkilölle myönnetään. Termien samankaltaisuus on omiaan aiheuttamaan sekaannusta siinä, miten niitä tulisi tulkita.
Lausunto kokonaisuudessaan on luettavissa lausuntopalvelussa.
Lisätietoja
Mika Välimaa
juristi
Kynnys ry