Kynnys ry on antanut lausunnon väestönsuojan käyttöönotto- ja käyttö -yleisoppaasta.
Kynnys haluaa lausunnossa tuoda esille laajemman ongelman varautumisen käytännöistä. Tällä hetkellä ei ole olemassa tarkkaa tietoa henkilöistä, jotka tarvitsevat ulkopuolista apua kriisi- ja hätätilanteessa. Osa väestöstä jää hätä- tai kriisitilanteessa ilman apua. Suurin osa vammaisista henkilöistä asuu tavallisessa asuntokannassa, ei palvelu- ja ryhmämuotoisesti. Miten varmistetaan, että tieto avuntarvitsijoista saavuttaa pelastusviranomaiset? Entä miten toimitaan tilanteessa, jossa henkilö ei pääse siirtymään väestösuojaan eikä saa siihen apua?
Kynnys esittää, että vammaisista tai tukea tarvitsevista avun tarvitsijoista olisi tarpeen perustaa tietokanta. Tämä helpottaisi pelastushenkilöstön työtä jo nykyisellään, auttaisi katastrofiriskeihin varautumista ja vastaisi Suomen SENDAI-velvoitteisiin. Vastaavista järjestelmistä löytyy kansainvälisiä esimerkkejä. Kynnys yhtyy Vammaisfoorumin ehdotukseen hyvinvointialueiden vammaispalvelujen asiakasrekisterin pohjalta tapahtuvasta kehittämisestä sekä tekstiviestipalvelusta.
Kynnys huomauttaa, että oppaan väestönsuojien käyttöönottoa koskevasta ohjeistuksesta on unohtunut YK:n vammaissopimuksen mukainen maininta vammaisten henkilöiden huomioimisesta. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on lain tasoisena voimassa olevaa oikeutta. Sitä vasten tulisi peilata paitsi lakiuudistuksia, myös kaikkia hallinnollisia ohjeita. Oppaassa mainittujen sopimusten joukossa tulisi mainita YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Lisäksi eritystarpeiset henkilöt, kuten vammaiset henkilöt, tulisi huomioida oppaassa. Tämä on organisoitumisessa olennaista. On tiedettävä etukäteen, kenen vastuulla on auttaa apua tarvitseva henkilö väestönsuojaan, jos hän ei voi sinne itse siirtyä. Myös vammaisten henkilöiden materiaaliseen varautumiseen liittyvät tarpeet, kuten esteetön wc ja varasähkö, tulisi huomioida. Hätäpoistumistien yhteydessä tulisi mainita kaikkien pääsy ulos mahdollisimman esteettömästi ja tarvittaessa avustetusti. On tärkeää suunnitella etukäteen, miten avustaminen tapahtuu. Käymälöiden yhteydessä on mainittava esteettömään käymälään varautuminen.
Kaiken kaikkiaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta ei painoteta oppaassa riittävästi eri tavoin vammaisten henkilöiden näkökulmista. Väestönsuojia suunniteltaessa ja niiden toimintakuntoa tarkistettaessa tulisi aina tarkistaa myös tilojen esteettömyys huomioiden eri tavoin vammaiset henkilöt.
Tällä hetkellä herää huoli, että oppaassa painotetaan liikaa itsenäistä selviytymistä väestönsuojassa. Entä, jos henkilö ei pysty toimimaan väestönsuojassa itsenäisesti eikä saatavilla ole henkilökohtaista avustajaa? Olisi tärkeä tietää ja suunnitella konkreettisesti miten näihin tilanteisiin varaudutaan. Oppaassa tehdään oletus, että esimerkiksi taloyhtiössä vaikeasti vammainen henkilö saa naapuriapua väestösuojaan siirryttäessä. On kuitenkin tapauksia, joissa evakuoitumista on harjoiteltu, mutta pyörätuolia käyttävä henkilö on jätetty harjoituksen ulkopuolelle ja kantamisen on todettu olevan liian riskialtista. Suomessa tilanne on käytännössä, että vammaiset henkilöt jäävät pitkälti väestösuojien ulkopuolelle. Tämä vaatisi valmiussuunnittelussa kokonaan oman huomiointinsa.
Lisätietoja:
Annina Heini, va. toiminnanjohtaja
annina.heini (at) kynnys.fi, p. 040 9401399